Äiti: Koulussa oireilevan poikani asiaa käsitellään palaverissa. Miten varmistan, että hän saa tarvitsemansa avun?

Tällä palstalla vastataan tyypillisiin sisäilma-aiheisiin kysymyksiin, joita kodit, koulut ja kunnat sisäilma-asioissa meiltä kysyvät. Kaikissa kysymyksissä on kysyjien yksityisyyden suojaamiseksi häivytetty tunnistetiedot ja muutettu kysymyksissä esiintyvien nimet.

Yläkouluikäinen Santeri-poikani sairastelee koulussa niin pahasti, että poissaoloja parin viime vuoden aikana kertynyt todella paljon. Hän on jäänyt opinnoissa jälkeen.

Oireina on ollut kuumeilua, vatsakipuja ja jatkuvia poskionteloiden ja keuhkoputkien tulehduksia.

Hän on käynyt terveydenhoitajalla, koululääkärillä ja yksityislääkäreillä, ja olen ollut yhteydessä rehtoriin ja luokanvalvojaan.

Kouluterveydenhoitajan kanssa on nyt vihdoin saatu seurattua oireita oirepäiväkirjan avulla.

Kouluterveydessä ei ole aiemmin oikein tiedetty, miten toimia pitkäkestoisesti oireilevan lapsen kanssa. Nyt oirepäiväkirjajakson jälkeen terveydenhoitaja totesi, että poika ei voi tässä koulussa käydä terveenä. Hän suositteli opiskeluhuollon palaveria koulunkäynnin järjestämisen suunnittelua varten.

Santeri on toistaiseksi jäänyt ihan yksin koulunkäynnin kanssa. Kukaan ei hahmota hänen haasteitaan eikä koordinoi, miten hän saa opetusta silloinkin, kun ei pysty olemaan koulussa sairastelun vuoksi. Saan kysellä paljon kokeiden ja tehtävien perään, ja tuntuu, että lapsi on putoamassa kelkasta kokonaan.

Rehtorin toimesta ensi viikolla pidetään moniammatillinen palaveri pojan koulunkäynnin järjestelyihin liittyen. Mukaan on kutsuttu myös opettaja, kouluterveydenhuolto ja kuraattori.

Pelkään, että joudun puolustusasemiin. Koen, että meitä pidetään hankalina tyyppeinä, tämä kuva minulle tulee keskusteluista rehtorin kanssa. Tuntuu, että rehtori ajattelee meidän suhtautuvan Santerin sairasteluun liian vakavasti. Rehtorilla ei ole tarpeeksi aikaa kuunnella meitä, mikä on tuskastuttavaa, koska lapsi on edelleen ilman opetusta ja olen siitä todella huolissani.

Nykyinen koulurakennus on 60-luvulta, ja sitä on korjailtu jo vuosikymmeniä. Rakennuksesta on löytynyt vuosien varrella paljon ongelmia eristeissä ja rakenteissa. Tilakeskuksen mukaan sairastelu lisääntyi rakennuksessa viisi vuotta sitten, kun rakennukseen laitettiin koneellinen ilmanvaihto. Tätä ennen selvittiin jotenkin. Nyt ollaan rakentamassa uutta koulua – vanha ei ole pohjaratkaisultaankaan enää toimiva. Uuteen päästään vuoden päästä.

Itse toivon, että palaverissa saisimme selväksi, miten pojan koulunkäynti järjestettäisiin jollakin, edes välttävällä tavalla siihen asti, kunnes uusi koulurakennus valmistuu ja lapsi pääsee sinne opiskelemaan muiden kanssa.

Miten minun kannattaisi ilmaista palaverissa asiat niin, että minua uskottaisiin ja saisimme lapsellemme turvattua koulunkäynnin?

Pojalla on oikeus opetukseen ja tarvitsemaansa tukeen. On hienoa, että kouluterveydessä on käytetty oirepäiväkirjaa pojan oireiden kartoittamiseen ja että terveydenhoitaja on suositellut yhteistä palaveria. Tämä on hyvä pohja koulunkäynnin järjestämisen suunnittelulle. 

Kannattaa tosiaan valmistautua palaveriin ennalta. Mitä valmiimpia ratkaisuehdotuksia kykenette perheenä esittämään, sitä helpompaa niihin on koulun puolelta tarttua. Kouluilla on usein ohjeistusten ja osaamisen puutetta sisäilmasta oireilevien opetuksen ja tuen järjestämisessä.

Vanhempana voit parhaiten edistää asiaa tarjoamalla tietoa sekä pojan tilanteesta, tarpeista että erilaisista ratkaisuvaihtoehdoista. 

Kannattaa tutustua ennen palaveria näihin ohjeisiin: 

Vanhemmalle: Kun lapsi tarvitsee koulunkäynnin järjestelyjä 

Koulunkäynnin järjestelyiden suunnittelu

Esimerkkejä suunnittelun avuksi

Kiteyttäkää ensin tapaamisessa Santerin tilanne:

• Miten hän oireilee, miten se vaikuttaa hänen terveyteensä ja koulunkäyntiinsä.
• Missä hän voi hyvin, ja miten opinnot silloin sujuvat.
• Onko sisäilmaoireilun lisäksi muita huomioitavia tekijöitä, jotka vaikuttavat lapsen arkeen. 
• Millainen oppija hän on.
• Miten kaverisuhteet toteutuvat.
• Mikä on teidän ensisijainen toiveenne nyt hänen auttamisekseen. 

Pohtikaa pojan kanssa etukäteen yhdessä, onko tiedossanne alueen kouluissa tai muissa lähialueen tiloissa kuten kirjastossa sellaisia tiloja, joissa poika voi hyvin. Voisiko poika opiskella niissä esimerkiksi resurssiopettajan tukemana?  

Entä onko luokassa tai koulussa muita vastaavassa tilanteessa olevia lapsia, jotka tarvitsevat opetusta muualle kuin luokkatiloihin? Voisitteko ehdottaa pienryhmän kokoamista? 

Jos tämä ei ole mahdollista, pohtikaa muita vaihtoehtoja, joita yllä mainituissa dokumenteissa kuvataan. Vähintään pojalle on striimattava oppitunteja ja tarjottava tukiopetusta niiden lisäksi. Tässä yhteydessä kannattaa myös sopia koulun kanssa, kuinka hän voi mahdollisimman paljon osallistua opetukseen ja tapahtumiin muiden kanssa kasvotusten koulurakennuksen ulkopuolella eli esimerkiksi liikuntatunneille, retkille, ryhmätöihin ja muihin yhteisiin oppimistehtäviin. 

Pyytäkää, että pojan opetusta ja sitä koskevaa viestintää varten nimetään koulusta yhteyshenkilö ja että järjestelyt kirjataan oppimissuunnitelmaan ja sovitaan, miten järjestelyn toimivuutta ja pojan vointia seurataan. Oppimissuunnitelmasta saatte lisätietoa ePerusteet-sivulta.

Panostakaa vuorovaikutukseen

Osa valmistautumista on myös omien tunteiden purku etukäteen. Kun oman lapsen sairastelua ja koulutyöstä putoamista seuraa pitkään saamatta asiaan apua, se stressaa ja synnyttää monenlaisia tunteita. 

Tunnekuorma voi pahimmillaan nousta yhteistyön esteeksi. Koulujen resurssit ovat tiukoilla, ja siellä toivotaan yhteistyön sujuvan jouhevasti ja kevyesti.  

Jotkut vanhemmat ovat kokeneet hyödylliseksi vastaaviin tapaamisiin valmistautumisessa, kun pyrkii päästämään etukäteen pahimmat höyryt ulos juttelemalla esimerkiksi läheisen tai ystävän kanssa tai hakemalla apua vertaistuesta. Näin saa paremmin kiteytettyä ja kerrottua lapsen tarpeet kiireisessä palaverikulttuurissa. Ajattelu sujuu kirkkaammin ilman voimakasta tunnekuohua ja viestistä tulee helpommin vastaanotettava. Se on lapsen etu. 

Omalta osaltanne voitte myös pyrkiä sujuvoittamaan vuorovaikutusta ja asian edistämistä koulun kanssa näyttämällä ymmärtävänne myös koulun haasteita.

Osoittakaa kuitenkin selkeästi, että asioiden haastavuudesta huolimatta poika ei voi jäädä ilman opetusta ja tukea. Hänellä on niihin oikeus. Olkaa avoimia ja alleviivatkaa, että kotona haluatte auttaa koulua ratkaisujen löytämisessä. Resurssit ovat kouluissa tiukoilla, joten mitä paremmin pystytte kiteyttämään pojan tarpeet ja itsekin ehdottamaan ratkaisuvaihtoehtoja, sitä helpompaa koulun on toimia.