Tietoa Ratkaistaan Yhdessä -hankkeesta

Tältä sivulta löydät tietoa Ratkaistaan yhdessä -hankkeesta. Sivulla kerrotaan, miksi koulujen sisäilmaan liittyen on tarvittu ihmislähtöistä, kuntien, koulujen ja perheiden tarpeisiin pohjautuvaa työtä ja kuinka hankkeessa on sitä tehty

Näillä sivuilla oleva materiaali on tuotettu Suomen Vanhempainliiton koordinoimassa Ratkaistaan yhdessä -hankkeessa. Laaja järjestöjen ja kuntien yhteishanke on kehittänyt ratkaisuja koulujen sisäilmatilanteisiin.

Ratkaisujen lähtökohtana on ihminen. Hankkeessa ei keskitytty kiinteistöjen kuntoon ja korjaamiseen – niihin löytyy jo hankkeita, ohjeita ja prosessikuvauksia. Se mikä on puuttunut, on oireilevan lapsen koulunkäynnistä huolehtiminen tässä hetkessä ja yhteisöjen auttaminen koulujen sisäilmaongelmien äärellä.

Miksi hanketta tarvittiin?

1) Lapset ja perheet

Sisäilmasta oireilevat lapset jäävät liian usein ilman opetusta ja tarvitsemaansa tukea.

Lapset eivät voi odottaa, että koulurakennusten sisäilma saadaan kuntoon. Heidän koulupäivänsä on tänään. Tarvitaan lapsen koulunkäynnin tukeen keskittyviä ratkaisuja, jotta sisäilmasta oireilevat lapset eivät jää vaille opetusta ja yhteisöä.

Hankkeessa luotiin toimintamalli, jonka avulla sisäilmasta oireileva lapsi voi käydä koulua muiden kanssa, ja ohjeet tämän mallin toteuttamiseen. Malli voidaan helposti ottaa käyttöön kouluissa ja kunnissa ja integroida se myös kuntien hyvinvointityöhön.

2) Koulut ja kunnat

Tällä hetkellä kouluille ja ja kunnille aiheutuu aivan turhaan monenlaisia kriisejä ja kitkaa, kun niiltä puuttuu ihmisten tarpeet huomioivia työkaluja. Resursseja kuluu “tulipalojen sammutteluun” ja monenlaisten turhien seurausvaikutusten hoitoon.

Tilanteesta kärsivät niin koulujen ja kuntien työntekijät kuin sisäilmasta oireilevat lapset ja heidän perheensä. Tämä on vältettävissä.

Hankkeessa laadittiin yhteisöjen avuksi materiaalipankki, jota sekä kunnat, koulut että vanhempainyhdistykset voivat hyödyntää sisäilmatilanteissa ja hyvien käytäntöjen kehittämisessä.

Hankkeessa on kuultu laajasti kuntien, koulujen, lasten ja perheiden tarpeita ja kehitetty sisäilmatilanteisiin ratkaisuja näihin tarpeisiin pohjautuen.

Hankkeen työtapa – Mallia hyvistä kokemuksista, lähtökohtana tosielämän tarpeet

Hankkeessa haluttiin laatia malleja ja ohjeistuksia, jotka oikeasti vastaavat kotien ja koulujen tarpeisiin.

Siksi kaikki materiaalit on laadittu todellisiin tilanteisiin ja tarpeisiin pohjautuen. Hanketyön aikana on tehty yhteistyötä viidentoista kumppanikunnan ja niissä noin 25 koulun, lähes sadan vanhemman ja yli sadan kouluissa ja kunnissa työskentelevän ammattilaisen kanssa.

Lisäksi hanketyöntekijät ovat kuulleet ja konsultoineet satoja työntekijöitä ja vanhempia noin neljässäkymmenessä muussa Suomen kunnassa.

Kuntien tarpeet ja sisäilmatilanteet olivat keskenään erilaisia. Yhteistä oli yleensä se, että koulukiinteistöihin oli vuosien saatossa tehty tutkimuksia ja kohdistettu toimenpiteitä. Sisäilma-asioiden käsittely kuitenkin työllisti viranhaltijoita edelleen, ja lapset ja perheet tarvitsivat apua koulunkäynnin haasteisiin.

Tarpeiden huomioimista, osallisuutta ja yhteiskehittämistä

Muutokseen tarvittiin monialaista työtapaa. Sisäilmasta oireileva lapsi saa apua tehokkaasti silloin, kun kaikki osalliset toimivat samaan suuntaan. Hanketyöntekijät työskentelivät kouluissa ja kunnissa esimerkiksi rehtoreiden, opettajien, kouluterveydenhuollon, opojen, koulukuraattoreiden sekä koulupsykologien kanssa. Yhteistyötä tehtiin myös muiden opiskeluhuollon edustajien sekä sisäilmatyöryhmien jäsenten ja kuntien toimialajohtajien kanssa. Vanhempainyhdistyksiä oli mukana kymmenen.

Aina kun hankkeessa käynnistyi yhteistyö uuden kunnan kanssa, tekivät hanketyöntekijät alkukartoituksen. Tämä alkoi haastattelemalla laajasti kunnan ja koulujen työntekijöitä, kuntapäättäjiä sekä vanhempia ja vanhempainyhdistysten edustajia. Näiden perusteella valittiin kullekin kunnalle sillä hetkellä tärkeimmät kehitettävät asiat, joita lähdettiin työstämään yhteisissä ratkaisutyöpajoissa.

Pajoja järjestettiin sekä pienryhminä että laajempina sisäilmailtoina yhteensä 30. Nämä ratkaisutyöpajat olivat olennainen osa hankkeen ratkaisukeskeistä lähestymistapaa. Monesti sisäilmatilanteissa kuulee, ettei viesti kulje, yhteistyö tökkii tai vuorovaikutus on kriisiytynyt. Hanke kartoitti ongelmakohdat, ja sitten yhdessä lähdettiin luomaan toimintatapoja, joilla niistä päästään eteenpäin.

Kaksi esimerkkiä kuntatyöskentelystä

Työtapaa hyödynnettiin esimerkiksi kouluterveydenhuollon polun selkiyttämiseen ja viestinnän kehittämiseen.

Yhden kunnan alkukartoituksessa kävi ilmi, että ratkaisuja hidastaa ennen kaikkea epäselvyys siitä, mikä on kouluterveydenhuollon rooli sisäilmatilanteissa. Oireilevat lapset eivät ohjautuneet kouluterveydenhuoltoon, eikä kellään ollut kunnon käsitystä, ketkä kaikki sairastavat ja mikä yksittäisten lasten toimintakyky ja opetusjärjestelyjen tarve on.

Hanke tuki kuntaa palvelupolun ja ohjeistuksen kehittämisessä kouluterveydenhuoltoon. Mukana työssä olivat aktiivisesti esimerkiksi kouluterveydenhoitaja, kuraattori, vanhemmat, rehtori ja kuntapäättäjiä sekä teknisen puolen edustajia, joilla oli edustus kunnan ja koulun sisäilmatyöryhmässä.

Toisessa kunnassa taas alkukartoituksessa havaittiin, että haasteita on erityisesti viestinnässä ja roolituksessa. Siksi ilmapiiri oli kireä ja kaikkien energiaa kului ylimääräiseen “kriisinhallintaan”. Työpajatyöskentelyssä keskityttiin kehittämään vuorovaikutusta ja luomaan kuntaan toimivat viestintäkäytännöt ja muutenkin selkeä roolitus sisäilma-asioissa.

Eteenpäin halutaan mennä

Kumppanikuntia tuettiin aina ratkaisujen kehittämisessä toimiviksi käytännöiksi. Kunnat myös hyödynsivät ja samalla testasivat toisissa kunnissa kehitettyjä käytäntöjä ja toimintamalleja. Palautetta kerättiin jatkuvasti.

Työpajojen lisäksi hanketyöntekijät työskentelivät vanhempaintoimijoiden kanssa ja järjestivät vertaisryhmiä vanhemmille sekä lapsille.

Oli silmiinpistävää, että hankeyhteistyötä eri kunnissa tehneet vaikuttivat olevan mielellään hanketyössä mukana. Yhteistyöstä välittyi, että kaikkialla oltiin kyllästyneitä junnaaviin ja hankaliin sisäilmatilanteisiin ja haluttiin kehittää niihin uudenlaisia, sujuvia toimintamalleja.

Ratkaistaan yhdessä -hankkeessa luotiin ensimmäistä kertaa toimintamalli koulun sisäilmasta oireilevan lapsen auttamiseksi.

Tuotokset kaikkien kuntien, koulujen ja vanhempien käytettävissä

Kaikesta tästä työstä alkoikin hahmottua pohja toimintamallille sisäilmasta oireilevan lapsen tukemiseen. Ensimmäiset ohjeet julkaistiin vuonna 2021 kootusti Yhteistyöllä eteenpäin – Tukea koulujen sisäilmatilanteisiin -julkaisussa (pdf), jossa kuvattiin myös hankkeen työmallia kunnissa.

Tästä edelleen työstetty toimintamalli ja täydennetty ohjepaketti on rakennettu tälle verkkosivustolle. Mukana on myös runsaasti ohjeita kouluyhteisöille ja kunnille sisäilmatilanteiden ja niistä viestimisen ja kehittämisen avuksi.

Hankkeessa kehitetyt materiaalit sopivat kaikkien koulujen, kuntien ja vanhempainyhdistysten käytettäviksi silloin, kun lapsi/lapsia oireilee koulun sisäilmasta. Materiaalit ovat sovellettavissa myös hyvinvointialueilla.

Rahoittaja STEA, toteuttajina useita järjestöjä

Hanke toimi vuosina 2018–6/2021 Hengitysliiton koordinoimana, minkä jälkeen hanketyö on jatkunut Suomen Vanhempainliiton koordinoimassa jatkohankkeessa, jolle on rahoitus vuoden 2023 loppuun saakka.

Hanketta on rahoittanut Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Rahoitusta on saatu vuosille 2018–2023 yhteensä 1 040 000 euroa. Hankkeessa on työskennellyt henkilötyövuosina laskettuna vuosittain 2–3 henkilöä.

Hengitysliiton ja Suomen Vanhempainliiton lisäksi hankejärjestökumppanina on ollut alusta saakka Homepakolaiset ry. Lisäksi Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa on tehty tiivistä hankeyhteistyötä.

Hankkeessa konsultoitiin myös lukuisia asiantuntijoita eri aloilta.

Lämmin kiitos kaikille hanketyöhön osallistuneille!