Kehittäjän muistilista

Käsi asettelee seinälle puhekuplaa, jossa asiat ovat luettelona järjestyksessä. Seinällä on jo useita puhekuplia, joissa on vain suttua.
Adobe Stock

Ovatko kunnan sisäilmakäytännöt kunnossa? Onko lapsesta huolehtimisen prosesseissa kehittämistarvetta? Entä löytyykö kunnasta rakenteet yhteistyölle sisäilmatilanteissa? Tarkista listasta, mikä teidän kuntanne tilanne on.


1. Lapsen opetuksen järjestäminen

Kaikkia osapuolia auttaa, kun kouluilla on käytössä kunnan yhteinen toimintamalli ja ohjeet, josta käyvät ilmi sisäilmasta oireilevan lapsen tukemisen vaiheet ja osalliset aina oireisiin havahtumisesta toimenpiteiden onnistumisen seurantaan.

Näiden ohjeiden on hyvä löytyä koulun toimintaohjeistuksista ja kunnan sisäilma-asioiden käsittelyohjeesta ja olla helposti julkisesti saatavilla.

Alla on muistilista tällaisten ohjeiden tai toimintamallin laatimisen tueksi. Ohjeita voidaan soveltuvin osin soveltaa myös hyvinvointialueilla.

Pähkinänkuoressa

Onko kunnassa ja/tai hyvinvointialueella selkeää, miten oireilevan lapsen tuki järjestetään ja miten se eroaa rakennuksen ja kouluyhteisön tilanteen seurannasta? Löytyykö kumpaankin tilanteeseen selkeät ohjeet kaikille osallisille? Onko näistä viestitty tehokkaasti?

Onko kunnassa selkeät ohjeet oireilmoitusten tekemiseen, kirjaamiseen ja välittämiseen sisäilmaryhmälle sekä rehtoreille? Onko kunnassa erillinen ilmoituskanava olosuhdehaittailmoitusten tekemiseen?

Miten näitä teemoja ja kehittämistarpeita huomioidaan kuntastrategiassa ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmissa?

Alla yksityiskohtainen muistilista kehittämistä varten.

Lapsen oireiden huomaaminen – prosessin alku

Miten tarttua lapsen sisäilmaoireiluun?

  • Kaikki aikuiset voivat tarttua tilanteeseen huomatessaan lapsen voivan huonosti.
  • Lapsi ohjataan kouluterveydenhuoltoon.
  • Löytyykö kunnan verkkosivuilta selkeät ohjeet tilanteisiin, joissa herää epäily, että lapsen oireet, väsymys tai poissaolot voisivat johtua sisäilmasta?
  • Huomioidaanko ohjeissa, miten oireileva lapsi kohdataan ja miten hänen tilanteeseensa tartutaan? Kehotetaanko ohjeissa ohjaamaan oppilas kouluterveydenhuoltoon?

Lapsi kouluterveydenhuollon vastaanotolla

Mikä auttaa kouluterveydenhuoltoa kohtaamaan lapsen ja selvittämään, liittyvätkö oireet koulun sisäilmaan? Entä arvioimaan, miten auttaa lasta?

  • Terveydenhoitajalla on käytössä sisäilmaoireiden selvittämiseen tarkoitettuja apukysymyksiä ja oirepäiväkirjapohja, jonka avulla lapsi ja vanhempi voivat kirjata oireita seurantajaksolla.
  • Terveydenhoitaja ohjeistaa lasta ja vanhempaa kuvaamaan oireiden ilmenemispaikat ja -ajat sekä muut lääkärikontaktit ja tehdyt tutkimukset.
  • Kouluterveydenhuollon ja kodin yhteistyömuodot ja viestintäkanavat ovat selvillä. 
  • Kouluterveydenhuollon ja koulun yhteistyömuodot ja viestintäkanavat ovat selvillä.
  • Kouluterveydenhuollon ja muun monialaisen yksilöllisen opiskeluhuollon yhteistyömuodot ja viestintäkanavat ovat selvillä.
  • Apua tarvitsevaa lasta auttaa, kun kouluterveydenhuollossa on selkeät erilliset prosessit a) yksittäisten sisäilmasta oireilevien lasten auttamiseen b) rakennuksen kunnon ja koko kouluyhteisön terveydensuojeluun (ks. alempana). Kumpaakin hoidetaan omana prosessinaan.
  • Onko kunnassa/hyvinvointialueella yhtenäiset ohjeistukset kouluterveydenhuollolle tilanteisiin, joissa selvitetään lapsen sisäilmaoireita ja hänen avun ja tuen tarpeitaan?

Lapsen koulunkäynnin järjestelyjen suunnittelu ja toteutus kouluarjessa

Mikä auttaa koulua ja opiskeluhuoltoa järjestämään sisäilmasta oireilevan lapsen koulunkäynnin, jos lapsi ei pysty tällä hetkellä opiskelemaan luokkatiloissa muiden mukana?

  • Kaikkia osapuolia auttaa, kun kunnassa ja koulussa on sovittu ja kirjattu toimintaohjeet siihen, kuinka koulunkäynnin järjestäminen suunnitellaan ja organisoidaan niissä tilanteissa, kun lapsi oireilee vakavasti koulun sisäilmasta eikä pysty osallistumaan luokan tavanomaiseen opetukseen.
  • Toimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisesti. Mukana ovat koti, koulu ja tarvittavat opiskeluhuoltopalveluiden toimijat. Ohjeisiin kirjataan vastuut ja tehtävät toimijoittain.
  • Ohjeisiin on kirjattu mahdolliset vastuuhenkilöt, yhteistyön muodot, viestintäkanavat ja hyödynnettävät resurssit.
  • Onko koulussa ja kunnassa yhtenäiset ohjeistukset koulurakennuksen sisäilmasta oireilevan lapsen koulunkännin järjestelyiden suunnittelun ja toteutuksen avuksi? Onko ohjeissa määritelty eri toimijoiden roolit ja vastuualueet?

Lapsen tilanteen seuranta ja jatkotoimien tarpeen arviointi

Mikä auttaa opiskeluhuoltoa arvioimaan lapsen tukemisen onnistumista ja sopimaan jatkotoimista?

  • Seurantaa toteutetaan moniammatillisesti.
  • Onnistunut seuranta kertoo, onko tavoiteltu lopputulos saavutettu ja onko tarvetta jatkotoimenpiteille.
  • Selkeyttä onnistumisen arviointiin saadaan, kun laaditaan ohjeet tapauskohtaisen seurannan toteuttamiseksi.
  • Onko koulussa/kunnassa yhtenäiset ohjeistukset sisäilmasta oireilevan lapsen tilanteen seurannan ja arvioinnin avuksi?

2. Entä jos monta lasta oireilee?

Lapsen palvelupolkua varten on oma toimintamallinsa. Rakennuksen kunnon selvittäminen on tästä erillinen prosessi. Lisätietoa löydät sivulta Oireilmoitukset ja lapsen auttaminen.

Sisäilmasta oireilevaa lasta autetaan aina. Lasta autetaan huolimatta siitä, mikä on muiden lasten tilanne ja rakennuksen kunto. Yksittäinen lapsi voi oireilla koulurakennuksessa, vaikka rakennuksessa ei olisi kaikkien terveyttä uhkaavaa sisäilmaongelmaa. Esimerkiksi altistumishistoria, yksilölliset allergiat, herkkyydet ja muut sairaudet vaikuttavat oireisiin. Ihmisiä autetaan yksilöllisesti kaikenlaisissa sairauksissa ja vammoissa, vaikka niitä ei olisi kaikilla ympärillä olevilla – näin toimitaan myös sisäilma-asioissa.

Jos koulussa/alueella on muitakin yksittäisiä, sisäilmaoireiden vuoksi apua tarvitsevia lapsia, voi olla kannattavaa yhdistää opetuksen ja tuen järjestäminen, eli koota nämä lapset esimerkiksi pienryhmäksi.

Jos erityisiä opetusjärjestelyjä tarvitsevia lapsia on hyvin paljon, se voi olla merkki siitä, että rakennuksen kunnossa on parannettavaa.

Tällöin on toki hyvä muistaa, että jos koulussa on paljon lapsia, joilla on pitkä altistumishistoria esimerkiksi aiemman vakavasti ongelmaisen koulurakennuksen peruna, voi “herkistyneitä oireilevia lapsia” olla useita vaikka nykyinen rakennus ei olisi kaikkien terveydelle haitallinen.

Koulussa oireilevien ja koulunkäynnin järjestelyissä apua tarvitsevien määrä tulee esiin, kun tiedon kokoamisen ja viestinnän prosessit ovat kunnassa kunnossa:

  • Onko koulussa ja kunnassa selkeät ja hyvin viestityt mallit vanhemmille ja oppilaille oireilmoitusten ja olosuhdehaittailmoitusten tekoon?
  • Onko terveydenhuollossa toimintamallit ja kanavat oireiden kirjaamiseen, kokoamiseen ja käsittelyyn?
    • Onko kunnassa sovittu, millaista tietoa sisäilmasta oireilusta tai sen epäilyistä kerätään ja kuinka sitä kootaan, säilytetään ja esitellään tietosuoja huomioiden?
    • Onko kouluterveydenhuollolla ohjeet, miten terveydenhuollossa kootaan oireilmoitukset ja kuinka tieto välitetään eteenpäin rehtorille ja sisäilmaryhmään?
    • Onko kunnassa laadittu suunnitelma vuosittaisten, laajojen tai mahdollisten ylimääräisten terveystarkastusten hyödyntämisestä sisäilmasta oireilun seurannassa?
    • Onko kunnassa laadittu suunnitelma oppilaiden terveyden ja hyvinvoinnin seurannasta sisäilmatilanteissa?
  • Ovatko koulurakennuksen kunnon selvittämisen prosessit kunnossa? Entä rakennuksen kunnosta viestimisen käytännöt?

3. Yhteistyö ja rakenteet

  • Onko kunnassa hyvin toimiva sisäilmaryhmä? Perustetaanko ongelmakouluille tarvittaessa kohdekohtainen sisäilmaryhmä? Milloin?
  • Onko rakennuksen käyttäjillä (vanhempaintoimijoilla ja henkilöstöllä) edustus kunnan sisäilmaryhmässä ja mahdollisissa kohdekohtaisissa sisäilmaryhmissä?
  • Onko kouluterveydenhuollolla edustus sisäilmaryhmissä?
  • Onko koululla edustus sisäilmaryhmissä (rehtori)?

Sisäilmaryhmien rooli nousee sitä akuutimmin esiin, mitä enemmän oireilevia lapsia rakennuksissa on. Tällöin tarve koulurakennuksen kunnon selvittämiselle ja kaikkia lapsia koskevien väistötilaratkaisujen tarpeen pikaiselle arvioinnille korostuu. Toisaalta kunnan sisäilmaryhmän tehtävänä on myös kehittää toimivat käytännöt yksittäisten lasten koulunkäynnin turvaamiseen sisäilman estäessä opiskelun luokassa.

  • Huolehditaanko kunnassa koulurakennusten määräaikaistarkastuksista ja onko vanhemmilla ja henkilöstöllä edustus tässä prosessissa?
  • Onko koulussa/kunnassa laadittu selkeät ohjeet oireilmoituksen tekoon? Kirjataanko ilmoitukset terveydenhuollossa ja siirtyykö tieto oireilmoitusten määrästä terveydenhuollosta sisäilmaryhmään? Onko terveydenhuollon osallistumiselle sisäilmatilanteiden selvittämiseen sovittu yhteistyömuodot?
  • Ohjeistetaanko kunnassa kutsumaan vanhempaintoimijat mukaan, kun kunnassa käydään keskustelua ja tiedonvaihtoa koulujen sisäilma-asioista sisäilmatyöryhmässä tai muussa sisäilmakeskusteluun varatussa foorumissa?
  • Tekevätkö kunnan avainhenkilöt ja eri hallinnonalat säännöllistä yhteistyötä rakennuksen käyttäjien (vanhempien ja henkilöstön edustajien) kanssa, ja onko tälle yhteistyölle sovittu foorumit?
  • Onko kaikki tarvittavat käytännöt, suunnitelmat ja ohjeet liitetty osaksi koulun ja kunnan/hyvinvointialueen sisäilma-asioiden käsittelyohjetta?

MITÄ MIELTÄ OLET SISÄLLÖSTÄ? Voit valita useita vaihtoehtoja.