Kunnan ja vanhempien yhteistyö

Harmaalle alustalle on piirretty liidulla joukko nuolia, jotka kiemurtelevat samaan suuntaan.
Adobe Stock

Tällä sivulla kerrotaan, miten kunnan ja vanhempien välinen yhteistyö koulujen sisäilma-asioissa voidaan järjestää. Sivulla annetaan vinkkejä, millaisten rakenteiden puitteissa yhteistyötä voidaan tehdä ja millaisia asioita kannattaa yhdessä käsitellä.

Kunnan ja vanhempien välinen yhteistyö luo pohjan sille, että saadaan luotua konkreettisia arkea helpottavia ratkaisuja.

Kuntalain mukaan kuntalaisilla on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Koulujen sisäilma-asioissa tämän oikeuden toteutuminen on sekä kunnan että vanhempien ja lasten etu. Yhteistyö vanhempien kanssa hyödyttää kaikkia osapuolia.

Jos ette halua kriisejä, ottakaa vanhemmat mukaan sisäilmatyöhön. Ja kun otatte, luokaa selkeät puitteet yhteistyölle ja rajatkaa keskustelu pääasioihin, jolloin yhteistyö ei kuormita vaan auttaa ongelmanratkaisua.

1) Yhteistyö helpottaa kohdentamaan ratkaisuja oikein

Vanhempaintoimijoilla on yleensä paras asiantuntemus lasten arjesta ja avuntarpeesta. Vanhempien tietoa ja osaamista hyödyntämällä päästään sisäilmaan ja koulunkäyntiin liittyviä ongelmia ratkaisemaan kunnassa tehokkaammin ja tuloksellisemmin. “Ohitekemisen” riski vähenee.

2) Häly aiheen ympärillä rauhoittuu

Jos sisäilmasta oireileville lapsille ei ole tarjolla kunnollista apua, keskustelupalstat tuppaavat täyttymään ja aihe saa usein palstatilaa myös mediassa. Silloin kun ihmisten kysymyksiin ei vastata tai he eivät tiedä, miten ongelmia yritetään paraikaa ratkaista, on tietoaukoilla tapana täyttyä arvailuilla ja huhuilla. Tiivis yhteistyö vanhempaintoimijoiden kanssa vähentää tietoaukoista ja spekulaatioista aiheutuvaa ylimääräistä kuohuntaa. Hankaluudetkin hyväksytään helpommin, kun tiedetään, että ongelmia yritetään yhdessä avoimesti ratkaista.

3) Luottamus vahvistuu ja maineelle tulee katetta

Kunta ei profiloidu lapsi- ja perheystävälliseksi sanoilla vaan teoilla. Jos kunnassa ei kuulla vanhempia ja aidosti vastata perheiden huoliin ja ongelmiin, mitkään julistukset ja markkinointistrategiat eivät auta positiivisen kuntaimagon luomisessa.
Valitettavasti lähes kaikki suomalaiset kunnat kamppailevat koulujen sisäilmaongelmien kanssa. Se mikä erottaa kunnat toisistaan on se, kuinka näihin haasteisiin kunnassa suhtaudutaan. Hyvä ilmapiiri, maine ja luottamus rakentuvat siten, että sisäilma-asioita aidosti yritetään ratkaista yhteisvoimin ja sisäilmasta oireilevia kuullaan ja autetaan oikeasti käytännössä.

Hankehavaintoja: Miksi yhteistyö vanhempien kanssa on koettu haastavana?

Yhteistyö vanhempien kanssa voi tuntua hankalalta ajatukselta. Ratkaistaan yhdessä -hankkeessa kuntapäättäjät ja kunnissa sisäilma-asioita kohtaavat työntekijät ilmaisivat muun muassa seuraavia tunteita yhteistyöhön liittyen:

  • ”Miksi tehdä yhteistyötä, kun ei siitä mitään tule?”
  • ”Pelkään haukutuksi tulemista.”
  • ”Aika ei yksinkertaisesti riitä.”
  • ”Miten enää tehdä yhteistyötä, kun homma on niin kriisiytynyt?”
  • ”Onko tämä edes niin iso ongelma kuin vanhemmat sanovat?”
  • ”Ei ole keinoja, miten sisäilmaongelmat ratkaistaan.”
  • ”Kuuluuko tämäkin työnkuvaani?”
  • ”Vanhemmilla ei ole annettavaa ja he ovat hankalia.”

Vanhempien tavoite on, että heidän lapsensa saa apua. He toivovat, että lapsi ei jatkuvasti sairasta ja että hän saa apua koulunkäyntiin, mikäli ei voi opiskella luokassa sairastumatta.

Jos nämä tarpeet tulevat ohitetuiksi, tunteet tulevat mukaan peliin ja vaikuttaminen terävöityy.

Hankekokemuksen mukaan yhteistyö helpottuu, kun vanhemmat saavat selvän ja aidon signaalin kunnasta ja koulusta, että heidän toiveensa on kuultu ja siihen yritetään aidosti vastata. Että lasten asiaa hoidetaan nyt, eikä oireilevien lasten tarvitse jäädä odottamaan koulurakennuksia koskevia toimenpiteitä.

Ei haittaa, jos valmiita ratkaisuja ei ole. Niitä voidaan etsiä yhdessä vanhempien kanssa. Yhteistyö on molemmin puolin mielekästä ja opettavaa, kun tavoite on sama. Kitka ja epämiellyttävyys syntyy yleensä siitä, että toisen kokema ongelma pyritään ohittamaan.

Lue myös: Keskusteluyhteyden palauttaminen

Miten tehdä yhteistyötä?

Joissakin kunnissa pelätään, että jos vanhemmat otetaan mukaan sisäilmatyöhön, ei keskustelusta tule loppua ja työntekijät joutuvat kohtaamaan kuormittavaa vääntöä ja painetta.

Näin voikin käydä, ellei yhteistyötä vanhempien kanssa organisoida järkevästi.

Kunnan ja vanhempien yhteistyölle tarvitaan selkeät rakenteet, sisällöt ja vaiheistus.

On hyvä määritellä foorumit, joissa yhteistyötä tehdään, ja teemat, joista näissä vanhempien kanssa keskustellaan. Lisäksi on hyvä tunnistaa, millainen lähestymistapa on milloinkin tarpeen eli mistä solmua kannattaa alkaa purkaa.

A) Yhteistyön sisällöt

Tiedon siirtyminen vanhemmille

Yleensä vanhemmat haluavat vastauksia näihin kahteen kysymykseen:

  • Mikä on koulurakennuksen kunto ja onko siellä turvallista olla?
  • Miten koulussa oireilevien lasten opetus järjestetään?

Yhteisiä tapaamisia suunnitellessa nämä kysymykset kannattaa aina pitää mielessä. Moni muu kysymys on palautettavissa niihin.

Vanhempien tarjoama tieto

Vanhemmat puolestaan voivat tarjota apua tilannekuvan luomisessa ja ratkaisujen löytämisessä. Sen lisäksi, että vanhemmilla on tietoa, miten sisäilmaoireilu rikkoo tavallisen arjen, on heistä mahdollista saada kunnan avuksi ammattitaitoinen resurssi ongelmanratkaisuun. Kannattaa muistaa, että vanhemmat eivät ole pelkkiä vanhempia, vaan laaja-alaisesti eri alojen ammattilaisia.

Viestintä

Lisäksi vanhempaintoimijat ovat tärkeä yhteistyökumppani viestinnässä. Esimerkiksi uusista toimintamalleista ja ohjeista, sisäilmakyselyistä ja sisäilma-asioihin liittyvistä tilaisuuksista viestittäessä kannattaa hyödyntää vanhempaintoimijoiden viestintäkanavia.

B) Yhteistyön rakenteet

Yhteistyölle vanhempien kanssa löytyy monia foorumeita, kuten sisäilmatyöryhmät, erilliset kehittämistyöryhmät sekä kunnan ja vanhempien sisäilmafoorumi.

Sisäilmatyöryhmät

Vanhemmille kannattaa varata edustus kunnan sisäilmatyöryhmään ja kohdekohtaisiin sisäilmaryhmiin.

Sisäilmaryhmä saa vanhemmilta ajankokohtaista tilannetietoa ja voi hyödyntää vanhempien osaamista ja verkostoja, kun viestitään vanhemmille kunnan sisäilmakäytännöistä ja koulurakennusten kunnosta.

Mikäli kokouksissa käsitellään luottamuksellisia asioita kuten liikesalaisuuksia, järjestäkää vanhempaintoimijoille osallistuminen esimerkiksi kokouksen alkuun, jossa voidaan käsitellä yhteiset asiat.

Laittakaa sisäilmatyöryhmän tiedotteet ja muistiot helposti saataville, esimerkiksi kunnan
verkkosivuille. Luottamukselliset asiat voi sijoittaa muistion liitteeseen, jolloin itse muistio voi olla julkinen.

Kunnan sisäilmaryhmä, tehtävä:

Moniammatillista osaamista sisäilma-asioiden selvittämiseen ja kehittämiseen kunnassa sekä kunnan tiloissa.

Jäseninä esimerkiksi:

  • työsuojelu
  • työterveyshuolto
  • kouluterveydenhuolto, neuvola
  • ympäristöterveys
  • tilapalvelut
  • yhteiset palvelut
  • sivistystoimi
  • vanhempien ja henkilöstön edustus.
Kohdekohtaiset sisäilmaryhmät, tehtävä:

Yksittäisten koulujen sisäilmatilanteen selvittäminen, seuraaminen ja tukeminen.

Jäseninä esimerkiksi:

  • sivistystoimi
  • rehtori
  • tilapalvelut
  • terveystarkastaja
  • työsuojelu
  • työterveyshuolto
  • kouluterveydenhuolto ja muu opiskeluhuolto
  • vanhempien ja henkilöstön edustus
  • selvitystyötä johtava asiantuntija
  • selvityksen tilaaja
  • muut tarvittavat asiantuntijat.

Kehittämistyöryhmät

Tällaisia erillisiä kehittämiseen keskittyviä työryhmiä on koettu hyödylliseksi perustaa kuntien ja sisäilmatyöryhmien “työrukkasiksi” esimerkiksi silloin, kun tarvitaan osaamista siitä, kuinka vastata rakennusten käyttäjien tarpeisiin sisäilmatilanteissa.

Työryhmä voidaan perustaa esimerkiksi laatimaan kuntaan ohjeet koulujen sisäilmasta oireilevien lasten opetuksen järjestämisen käytännöiksi. Nämä ohjeet liitetään osaksi kunnan sisäilmaohjetta. Ryhmään kannattaa ottaa vanhempien lisäksi muun muassa opetuksen järjestäjiä ja opiskeluhuollon edustajia.

Työryhmää voi hyödyntää myös kunnan sisäisen tiedonkulun ja viestinnän suunnitteluun koulujen sisäilmatilanteissa.

Ryhmään kannattaa valita henkilöitä, joiden osaaminen ja tieto täydentävät toisiaan, ja varata ajatusten ja tiedon vaihtamiselle aikaa työskentelyssä.

Vanhempien jäsenyys on näissä ryhmissä tärkeä voimavara. Vanhempien rooli kehittämistyössä on tuoda valmisteluun asiakasosaamista eli konkreettista tietoa niistä arjen haasteista, joihin ratkaisuja ollaan hakemassa.

Vanhempien osaamista voi hyödyntää esimerkiksi pyytämällä heitä kertomaan tarkemmin, miten sisäilmasta oireilevat lapset nyt voivat, miten heidän opiskelunsa sujuu, mikä on hankalaa, mitä on jo yritetty ratkaisuksi, mikä on toiminut, mikä ei toimi, millaista tiedonkulkua ja viestintää kaivataan, mitä vanhemmat toivovat ja tarvitsevat ja mitä he itse ehdottavat ratkaisuiksi.

Kehittämistyöryhmälle nimetään vetäjä ja huolehditaan, että hän saa tehtäväänsä tarpeeksi tukea.

Kehittämistyöryhmät, tehtävä:

Erilliset kehittämistyöt. Ryhmä voi vastata mm. ohjeistuksen laatimisesta kuntaan sisäilmasta oireilevien lasten auttamiseen.

Jäseninä esimerkiksi:

  • sivistystoimi
  • rehtori
  • kouluterveydenhuolto
  • muut opiskeluhuoltopalvelut
  • vanhempien edustus.

Vanhempien ja kunnan sisäilmafoorumi

Yksi hyvä tapa lisätä kunnan ja vanhempien välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa on perustaa vanhempaintoimijoiden ja kunnan yhteinen yhteistyöfoorumi.

Foorumilla tarkoitetaan keskeisten vanhempaintoimijoiden edustajien ja kunnan avainhenkilöiden säännöllisiä tapaamisia. Esimerkiksi vanhempainyhdistyksestä tai sen sisäilmatoimikunnasta voidaan nimetä muutama edustaja foorumiin, ja kunnasta voi foorumiin osallistua vaikkapa 2–6 avainhenkilöä, koulujen tilanteen ja kunnan roolituksen mukaan.

Foorumin kokoonpano voi olla esimerkiksi: sivistystoimen ja teknisen toimen edustaja, viestinnän ammattilainen, kouluterveydenhuolto, kuntapäättäjien edustaja sekä vanhempien edustajat.

Tarkoitus tällaisessa toiminnassa on, että vuoropuhelu kunnan ja vanhempien välillä toimii. Se on tärkeää:

  • Tilannekuvan muodostamisessa. Kunta saa tietoa, mikä on perheiden ja lasten tilanne ja avuntarve, mikä toimii ja mikä ei toimi ja saa vanhemmilta ideoita, miten ongelmia voisi ratkaista.
  • Vanhemmat taas saavat lisäymmärrystä kunnan toiminnasta ja tietoa siitä, mitä kulloinkin ollaan tekemässä. Tämä vähentää väärinkäsityksiä, huhuja ja suitsii mahdollisia kohtuuttomia odotuksia.

Foorumi parantaa siis kaikkien toimintaedellytyksiä ja auttaa keskittämään resursseja sellaiseen toimintaan, mistä on oikeasti hyötyä. Lisäksi vanhempaintoimijat toimivat muiden vanhempien suuntaan hyvänä viestintäkanavana.

Foorumin tapaamisiin kannattaa varata aikaa muutama tunti. Kullekin tapaamiselle on hyvä sopia ennalta aihe ja tavoite. Vanhempaintoimijoita voi pyytää etukäteen pohtimaan ja kiteyttämään viestiään. Tavoite käydään läpi tapaamisen alussa ja tuodaan esiin, miksi se on asian edistymisen kannalta tärkeä. Keskustelua voi sen rönsyillessä palauttaa takaisin aiheeseen ja tavoitteeseen, mikäli rönsyt eivät tuo olennaista ja hyödyllistä uutta tietoa keskusteluun.

Esimerkkejä aiheiksi:

  • Mikä on vanhempaintoimijoiden käsitys koulu(i)ssa oireilevien lasten määrästä ja avuntarpeesta? Miten oireilevien lasten opetus ja sosiaaliset suhteet nyt toteutuvat? Mikä ei toimi? Miksi? Onko lapsia tutkittu terveydenhuollossa? Mikä on vanhempien ensisijainen toive tällä hetkellä näiden lasten auttamiseksi?
  • Mistä koulujen sisäilmaan liittyvästä asiasta vanhemmat nyt kokevat saavansa puutteellisesti tietoa? Millaista tietoa vanhemmat toivovat saavansa? Millainen tieto ei ole hyödyllistä? Miksi? Mikä olisi hyvä kanava tarjota tietoa? Voiko vanhempainyhdistys/sisäilmatoimikunta auttaa kuntaa tiedon välittämisessä vanhemmille?
  • Akuuteissa sisäilmaongelmissa foorumissa voidaan käydä yhdessä läpi käytännön toimia esimerkiksi väistötilojen, korjausten, irtaimiston ja homepölysiivousten suhteen: Kertoa, mitä tehdään ja mitä tapahtuu, kuulla vanhempien ehdotuksia ja ideoita sekä yhdessä miettiä, miten näistä asioista parhaiten viestitään vanhemmille.
  • Kolmivuotistarkastukset: Koulujen lakisääteisissä tarkastuksissa on hyvä olla mukana vanhempien edustus. Voi olla hyvä ajatus ottaa tarkastukseen mukaan jäsen nimenomaan sisäilmafoorumista ja vielä tarkastuksen jälkeen käydä tarkastuksen tuloksia läpi yhdessä ryhmässä. Tuloksista viestimistä voi etukäteen suunnitella foorumissa, jotta viesti osataan laatia siten, että se vastaa vanhempien tiedontarpeisiin.
  • Foorumia voidaan hyödyntää myös kunnan hyvinvointisuunnitelman ja strategian laatimisessa. On mahdollista järjestää esimerkiksi tapaaminen, jossa käydään läpi vanhempien kommentteja kunnan hyvinvointisuunnitelman luonnoksesta tai kuullaan ideoita kunnan hyvinvointityön painopisteitä ajatellen.

Vanhempien ja kunnan sisäilmafoorumi kannattaa ottaa osaksi kunnan pysyviä rakenteita. Ryhmän kannattaa kokoontua silloinkin, kun erityistä “sisäilmatilannetta” ei ole päällä. Kriisitilanteen aikana foorumi voi toimia tavallista useammin ja tiiviimmin.

Foorumi voi rauhallisessa tilanteessa kokoontua esimerkiksi kerran tai kaksi vuodessa, akuutissa tilanteessa vaikka kuukausittain. Kunnan sisäilmaongelmien määrä ja vakavuus sekä oireilevien määrä ja avuntarve määrittävät sopivan kokoontumisrytmin.

Tällainen ryhmä voi tarvittaessa korvata vanhempien edustuksen kunnan sisäilmatyöryhmässä, mutta hyödyllisintä on, että kummatkin toteutuvat. Foorumissa tehdään on laajempaa ajatuksenvaihtoa kuin mitä sisäilmatyöryhmän puitteissa pystytään tekemään.

Vanhempien ja kunnan sisäilmafoorumi, tehtävä:

Vuorovaikutuksen, ymmärryksen ja tiedonkulun parantaminen. Täydentää vanhempien osallisuutta kunnan sisäilmaryhmässä tai toimii korvaavana yhteistyöfoorumina. Hyödyksi jatkuvaluonteisen toiminnan lisäksi myös kehitystyössä, kun kunnan toimintamalleja ja ohjeistuksia uudistetaan.

Mukana esimerkiksi:

  • vanhempainyhdistysten sisäilmatoimikunta
  • kunnan toimitilajohto
  • muut kunnan sisäilma-asioiden avainhenkilöt.

Näissä asioissa tieto ei lisää tuskaa, se lisää ymmärrystä. Ollaan saman haasteen edessä, me vanhemmat, koulun henkilökunta kuin virkamiehet. Työhön tarvitaan meidät kaikki.

Kriisiytyminen, keskusteluyhteys ja yhteistyön vaiheistus

Jos kunnan tai koulun ilmapiiri sisäilma-asioiden ympärillä on hyvin kireä, kannattaa yhteistyö aloittaa tilanteen purkamisella erillisessä tätä varten järjestetyssä tilaisuudessa ja käynnistää vasta sen jälkeen muu yhteistyö ja yhdessä kehittäminen.

Muutoin kysymykset, patoutuneet tunteet ja epäluottamus voivat alkaa haitata asiakeskeistä yhteistyötä.

Vinkkejä kriisiytyneen tilanteen purkuun löydät sivulta Keskusteluyhteyden palauttaminen.

MITÄ MIELTÄ OLET SISÄLLÖSTÄ? Voit valita useita vaihtoehtoja.