Lapsen auttaminen kunnan sisäilmaohjeeseen – Malliteksti

Tässä ohjetekstissä kuvataan, kuinka kunnassa toimitaan ja viestitään, kun koulun sisäilma aiheuttaa oireita oppilaalle. Teksti on ohjeellinen ja tarkoitettu kuntien sisäilmaohjeita laativien avuksi.

Monissa kunnissa on jo selkeät ja kattavat sisäilmaohjeet (joskus nimellä sisäympäristöohjeet, sisäilma-asioiden käsittelyohjeet tms.). Koulujen sisäilmasta oireilevien lasten osalta käytännöt ja niiden ohjeistus ovat usein puutteellisia. Tämän sivun avulla voit tarkastella oman kuntasi sisäilmaohjeen täydentämistarpeita ja saada ideoita ohjeen päivittämiseksi.

Kuntien koko, rakenteet ja toimintatavat sisäilma-asioissa vaihtelevat. Tekstiä voi hyödyntää oman kunnan sisäilmaohjeistuksen täydentämisessä sellaisenaan tai muokata sitä tarpeen mukaan kunnan käytäntöihin sopivaksi.

Tässä käsitellään sisäilmaohjeiden osa-alueista ainoastaan koulussa oireilevan lapsen huomioimisen ja opetuksen järjestämisen käytäntöjä. Ohje ei siten toimi yksinään kunnan sisäilmaohjeistuksena.

Voit kopioida alla olevan tekstin kunnan sisäilmaohjeeseen ja muokata sitä tarvittaessa haluamallasi tavalla.

1. Johdanto: Mitä ja kenelle?

Tämä ohje on tarkoitettu Esimerkkikunnan kunnassa ja kouluissa työskenteleville sekä koululaisille ja heidän vanhemmilleen.

Ohjetta käytetään, kun koulun oppilaalla/oppilailla ilmenee sisäilmaan liittyviä oireita tai kun tällaisia oireita epäillään.

Ohjeessa kuvataan oireilevan oppilaan tilanteen selvittämisen ja auttamisen käytännöt. Lisäksi ohje sisältää neuvoja vanhemmille, kuinka toimia lapsen oireillessa sisäilmasta.

Tässä ohjeessa ei kuvata koulurakennusten tutkimisen, selvittämisen ja korjaamisen prosesseja, jotka on kuvattu Esmerkkikunnan sisäilmaohjeessa toisaalla.

Ohje on julkinen, ja löytyy kunnan verkkosivulta osoitteesta (lisää ohjeen verkkosivuosoite).

Ohjeen jakelusta ja päivittämisestä vastaa Esimerkkikunnan sisäilmatyöryhmä.
Koulujen rehtorit vastaavat ohjeesta viestimisestä vanhemmille lukuvuoden alussa.

2. Asenne ja toimintatapa Kunnan sisäilma-asioiden hoidossa

Kunnassa noudatetaan sisäilma-asioissa aina näitä periaatteita:

• Toimimme yhteistyössä Kunnan ja koulujen työntekijöiden, päättäjien sekä vanhempien kanssa.
• Kohtaamme toisemme välittävästi kuunnellen.

Tavoitteena on, että toimimme yhdessä yhteisen päämäärän hyväksi, että oppimisympäristömme ovat turvallisia ja viihtyisiä ja että kaikki saavat opetusta ja tarvitsemaansa tukea.

Viestimme aina avoimesti, ajantasaisesti ja monikanavaisesti.

Pyrimme vuorovaikutukseen, jossa olemme samalla viivalla ja tasa-arvoisina. Arvostamme toisiamme. Hyödynnämme tarvittaessa asiantuntijoita.

3. Oireilmoitukset sekä ilmoitukset rakennuksen vioista

3.1. Oire-epäily: ilmoitus kouluterveydenhuollolle

Sisäilmaan liittyvistä oireista ilmoitetaan kouluterveydenhuollolle joko vastaanottokäynnin yhteydessä tai erikseen puhelimitse.

Kaikki terveydenhuollolle tehdyt sisäilmaan liittyvät oire-epäilyt tilastoidaan: Terveydenhoitaja pitää kirjaa siitä, kuinka paljon sisäilmaan liittyviä oire-epäilyjä terveydenhuollolle ilmoitetaan ja mihin tilaan ne oletetusti liittyvät.

Terveydenhoitaja välittää tiedot kerran kuussa Kunnan sisäilmatyöryhmälle.

Tässä yhteydessä ei välitetä yksittäisiin henkilöihin yksilöitävissä olevia tietoja vaan pelkästään oireita kokevien lukumäärä ja tieto tiloista, joissa oireita ilmenee (koulu/luokka/muu opetustila).

Ilmoitukset ovat tärkeitä, jotta koulutilojen kuntoa osataan ryhtyä ajoissa selvittämään silloin, kun oireilmoituksia alkaa kertyä runsaasti.

3.2. Vikailmoitukset

Rakennusten käyttäjä on velvollinen ilmoittamaan huomatessaan kiinteistössä sisäilmaston ongelmia (kuten poikkeava haju, ilmanlaatu, ilmanvaihdon ongelmat, lämpötila, kosteusvaurio, puutteellinen valaistus tms.). Ongelmista ja vioista ilmoitetaan rehtorille tai suoraan vikailmoituslomakkeella (linkki).

Rehtori toimittaa hänelle ilmoitetut havainnot eteenpäin vikailmoituslomakkeella.

4. Sisäilmaoireilu koulussa

4.1. Lapsen tilanteeseen tarttuminen – ohjaaminen kouluterveydenhuoltoon
4.2. Miten kouluterveydenhuolto toimii
4.3. Miten opetus suunnitellaan ja järjestetään

4.1. Lapsen tilanteeseen tarttuminen – Ohjaaminen kouluterveydenhoitajan vastaanotolle

Kun lapsi ei voi koulussa hyvin ja epäillään sisäilmaoireita, lapsi ohjataan kouluterveydenhoitajalle. Ajan terveydenhoitajan vastaanotolle voi varata lapsi itse tai aikuinen kotoa tai koulusta. Sisäilmasta oireileva lapsi voi ohjautua terveydenhuoltoon myös poissaoloseurannan pohjalta.

Vastaanotolle valmistaudutaan:

Aikuiset keskustelevat tilanteesta lapsen kanssa: Lasta kannattaa rohkaista kertomaan tuntemuksistaan, jotta aikuiset voivat auttaa. Lapselle on hyvä kertoa, että aikuiset etsivät ratkaisuja tilanteeseen. Lapselle voi antaa positiivista palautetta siitä, että hän yrittää tehdä koulutehtäviään, ja kertoa, että aikuiset haluavat auttaa häntä koulunkäynnissä.

Lisätietoa:

Huomaa oireileva lapsi
Lapsen kanssa keskustelun tueksi
Vanhemmalle: Kun epäilen lapseni oireilevan sisäilmasta

4.2. Miten kouluterveydenhuolto toimii

Kouluterveydenhuolto selvittää lapsen tilannetta: Liittyvätkö lapsen oireet sisäilmaan vai onko kyse jostain muusta? Miten oireilu vaikuttaa lapsen koulunkäyntiin? Onko tarvetta käynnistää yksilölliset koulunkäynnin järjestelyt? Mitä tutkimuksia tai hoitoa lapsi tarvitsee oireiden perusteella?

Kouluterveydenhuolto kartoittaa:

• Terveydenhoitaja antaa lapselle oirepäiväkirjan mukaan täytettäväksi joko aikaa varatessa tai vastaanotolla. Oirepäiväkirjan seurantajakso on yksilöllinen, yleensä vähintään kaksi viikkoa.
• Terveydenhoitaja voi antaa lapselle myös opiskelutilojen pohjapiirustuksen, johon voi merkitä, missä tilassa oireita tulee.
• Osana selvitysprosessia voidaan yhdessä kokeilla, koheneeko lapsen toimintakyky jollakin helposti toteutettavalla muutoksella, kuten opiskelemalla muualla kuin omassa luokkatilassa muutaman viikon ajan.
• Terveydenhoitaja käy läpi ja kirjaa oirepäiväkirjan havainnot jatkotoimien suunnittelua varten.
• Terveydenhoitaja ohjaa lapsen tarvittaviin tutkimuksiin (kuten koululääkärille tai terveyskeskukseen).
• Terveydenhoitaja on tarvittaessa yhteydessä muihin opiskeluhuoltopalveluihin. Lapsen hoidon ja oppimisen tuen tarpeen selvittämisessä terveydenhuollon, koulun ja kodin välinen vuorovaikutus on tärkeää.
• Terveydenhuolto huomioi ja arvioi selvityksissä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn. 
• Terveydenhoitaja/lääkäri tekee arvion jatkotoimenpiteiden tarpeesta, kirjoittaa tarvittavat lausunnot ja kirjaa havainnot ja arvion lapsen toimintakyvystä potilastietojärjestelmään.
• Huoltajien mahdolliset viestit kopioidaan potilaskertomukseen. Kansioon tallennetut tulosteet hävitetään tietoturvallisesti vuosi perusopetuksen päättymisestä.

Kouluterveydenhoitaja viestii kotiin ja kouluun: 

• Terveydenhoitaja antaa huoltajalle ohjeita lapsen hyvinvoinnin tukemiseen. 
• Terveydenhoitaja on lapsen ja huoltajan luvalla yhteydessä opettajaan ja rehtoriin edistääkseen lapsen asiaa. 
• Terveydenhoitaja sopii rehtorin ja muun opiskeluhuollon kanssa kodin ja koulun yhteisen tapaamisen ratkaisujen löytämiseksi.
• Oppilaan yksityisyyden suojasta huolehditaan viestiessä (ei esimerkiksi kerrota muille, mitä oireita lapsi kokee).

Lisäksi terveydenhuolto kirjaa oireilmoituksen

• Terveydenhoitaja kirjaa sisäilmaan liittyvän oire-epäilyn aina tilastoon ja ilmoittaa kerran kuukaudessa oireilmoitukset sisäilmatyöryhmälle (rehtorille/tilapalveluille). Oppilaiden henkilötietoja ei kirjata tilastoon. (ks. kohta 3)
• Tilojen kunnosta vastaavat voivat esittää oireilmoitusten perusteella jatkotutkimuksia tai esimerkiksi oirekyselyn tekemistä koululla.

Tietoa ja työkaluja kouluterveydenhuollolle:

Kouluterveydenhuolto sisäilmasta oireilevan lapsen tukijana

Apukysymyksiä kouluterveydenhuoltoon

Oirepäiväkirja

Lapsen kanssa keskustelun tueksi

4.3. Miten opetus järjestetään?

Jos lapsen oireet liittyvät koulun sisäilmaan ja selvästi haittaavat tavanomaista luokassa opiskelua, käynnistetään lapsen koulunkäynnin järjestämisen suunnittelu. Järjestelyt sunnittellaan ja toteutetaan yhdessä ja niiden onnistumista seurataan.

a) Suunnittelu

• Suunnitelman laativat koti ja koulu yhdessä: Lapsen tarvitseman tuen suunnitteluun osallistuvat lapsi ja huoltaja, kouluterveydenhuolto, rehtori, opettaja ja tarpeen mukaan muu koulun henkilökunta kuten opiskeluhuollon monialainen asiantuntijaryhmä. 
• Huomioidaan aina kolme tavoitetta: lapsi saa oppivelvollisuuden edellyttämää opetusta, hänen yhteytensä luokkayhteisöön säilyy ja hän voi käydä koulua sairastumatta.
• Käydään läpi lapsen tilanne ja tarpeet, kartoitetaan tilavaihtoehdot ja sovitaan opetusjärjestelyistä ja aikatauluista.
• Kirjataan ylös yhdessä sovitut asiat ja laaditaan tarvittava oppimissuunnitelma.
• Sovitaan opetusta ja järjestelyjä koordinoiva yhteyshenkilö, muut vastuuhenkilöt sekä viestintätavat.
• Hyödynnetään tarvittaessa erityisen tuen mahdollistavia rakenteita.

Lapselle viestitään, että hänen kannattaa edelleen kertoa aikuisille, mitä hän kokee ja tuntee, jotta häntä voidaan auttaa. Painotetaan, että aikuiset hoitavat tilanteen ja että ratkaisuja lähdetään nyt kokeilemaan ja samalla seurataan, miten kaikki onnistuu.

Tietoa suunnittelun avuksi:

Opiskeluhuollon toimijoiden roolit

Koulunkäynnin järjestelyjen suunnittelu

Esimerkkejä suunnittelun avuksi

Vanhemmalle: Kun lapseni tarvitsee koulunkäynnin järjestelyjä

b) Toteutus ja seuranta

Järjestelyjen toteuttamisesta vastaavat koti ja koulu yhdessä. Tilanteesta riippuen voidaan työskennellä yksilöllisen monialaisen opiskeluhuollon puitteissa.

 Edellä sovittu yhteyshenkilö koordinoi lapsen koulunkäynnin järjestelyjä ja vastaa koulun sisäisestä viestinnästä sekä viestinnästä lapsen ja kodin suuntaan. Jokainen huolehtii omalta osaltaan lapsen koulunkäynnin järjestelyjen onnistumisesta.

Jos lapsi opiskelee irrallaan ryhmästä, hänelle annetaan päivittäin hänen koulunkäyntiään varten tarkat ohjeet siitä, mitä hänen pitää tehdä ja mihin tulla.

Lapselle viestiminen:

Lapselle kerrotaan, mitä tehdään ja miksi. Kerrotaan ratkaisujen olevan määräaikaisia ja tavoitteena olevan, että lapsi pysyy osana luokkayhteisöä. Lasta rohkaistaan edelleen kertomaan voinnistaan ja siitä, minkä hän kokee auttavan, jotta ratkaisujen toimivuutta voidaan seurata.

Lapsi pidetään koko ajan tietoisena siitä, mitä häneltä odotetaan. Lapsen tulee voida tuntea, että hänen koulunkäynnillään ja yrittämisellään on merkitystä. Palaute oppimisesta ja kuulumisten kysyminen on järjestelyjen aikana tärkeää. 

Myös luokan muut lapset pidetään mukana:

Heille kerrotaan, mitä tehdään ja minkä vuoksi, ja annetaan vinkkejä, kuinka luokkatoverit voivat tukea kaveriaan tilanteessa. Viestiessä huolehditaan, että tilanteesta ja ratkaisuista viestitään aina lapsen ja vanhemman suostumuksella.

Seurataan, muokataan suunnitelmia tarvittaessa

Seurataan järjestelyjen toimivuutta: opetusjärjestelyjen toteutumista ja resurssien riittävyyttä, lapsen terveydentilaa ja kaverisuhteiden toteutumista. 

Tehdään tarvittaessa muutoksia järjestelyihin. Muutokset suunnitelmiin eivät ole epäonnistumisia. On normaalia, että suunnitelmia päivitetään tarvittaessa. Kutsutaan koolle matalalla kynnyksellä yksilöllisen opiskeluhuollon monialainen asiantuntijaryhmä.  

Työkaluja toteutuksen avuksi: 

Koulunkäynnin järjestelyjen toteuttaminen

c) Arvioidaan onnistumista ja jatkotoimien tarvetta 

Onnistuttiinko lapselle löytämään toimiva koulunkäynnin järjestely?
Voiko lapsi paremmin? Onko hänellä edelleen ikätovereidensa yhteisö? Saako hän opetusta tarvitsemallaan tavalla? Kuinka pysyvä ratkaisu on ja miten jatkossa toimitaan?  

Kun lapselle haetaan sopivia koulunkäynnin ratkaisuja, on toimenpiteiden jatkuva seuranta ja niiden toimivuuden arviointi tärkeää, jotta lapsen tilanteen ratkaisu ei unohdu tai jää puolitiehen.

Seurantaa ja arviointia voidaan tehdä vapaamuotoisesti: ilman aikataulutettuja ryhmätapaamisia ja hyödyntäen sovittuja viestintäkanavia. Kaikki osalliset voivat havainnoida tilannetta ja kertoa havainnoistaan muille matalalla kynnyksellä. Jos ratkaisujen löytyminen on osoittautunut haastavaksi, järjestetään yhteinen tapaaminen. 

 Apukysymyksiä seurantaan ja jatkotoimien tarpeen arviointiin: 

• Mitä tehdyillä toimilla ensisijaisesti tavoiteltiin? 
• Miten lapsen oikeus terveyteen, opetukseen ja kaverisuhteisiin on toteutunut? 
• Miten lapsi itse ja hänen vanhempansa kokevat tilanteen? 
• Miten lapsen oppiminen on edistynyt? 
• Onko nykyinen ratkaisu kestävä? Onko lapsen tai hänen oppimisympäristönsä tilanne muuttumassa lähitulevaisuudessa? Miten kauan nykyisiä toimia jatketaan? Tarvitaanko jatkoa ajatellen muita toimia? 
• Onko opittu jotakin sellaista, mitä lapsen koulupolulla voidaan hyödyntää myös tulevaisuudessa? 

Työkaluja seurannan avuksi: 

Seurannan ja arvioinnin avuksi

Tiivisohje huoltajille

Toimi näin, jos epäilet lapsesi oireilevan sisäilmasta

Varaa lapselle aika kouluterveydenhuoltoon (lisää tähän yhteystiedot)

Oireita, joita huono sisäilma voi aiheuttaa:

• Silmien kutina, punoitus, hiekantunne silmissä
• Nuha, tukkoinen nenä, käheä ääni, yskä
• Päänsärky, väsymys, keskittymisen vaikeus
• Joillekin voi tulla muitakin oireita, kuten lämmönnousua, huimausta, särkyjä, ihottumia, erilaisia vatsaoireita tai tavallista enemmän poskiontelo- ja korvatulehduksia. Jotkut voivat sairastua astmaan.

Hyvä tietää: Sisäilmaoireet ovat hyvin epäspesifejä ja tavallisia myös muissa terveysongelmissa. Jotta lapselle löydetään paras apu, on tärkeää selvittää kunnolla lapsen terveydentila ja oireiden mahdolliset syyt.

Valmistaudu terveydenhuollon käynnille kokoamalla tietoa lapsen terveydentilasta, oireista ja hänelle jo tehdyistä tutkimuksista. Jos mahdollista, osallistu vastaanotolle. Lisätietoa käynneille valmistautumisesta ja oirepäiväkirja.

Pohdi läpi erilaisia oireisiin vaikuttavia tekijöitä, kuten koulun ja kodin sisäilma sekä lapsen elintavat mukaan lukien älylaitteiden käyttö ja ruokavalio. Lapsen hyvinvointiin voi samanaikaisesti vaikuttaa moni eri seikka – näiden kaikkien tunnistaminen on lapsen hoidon ja hyvinvoinnin kannalta tärkeää.

Tue terveydenhuoltoa lapsen tilanteen kartoittamisessa ja auta lasta ikätason mukaan oirepäiväkirjan täyttämisessä. Keskustele terveydenhuollon kanssa lapsen tarpeista ja ehdota ratkaisuja tilanteeseen.

Tietoa rakennuksen kunnosta saat rehtorilta. Rakennuksissa tehdyt tutkimukset löytyvät kunnan/koulun verkkosivuilta (lisää verkkosivujen osoite).

Ilmoita lapsen oireista myös luokanvalvojalle tai -opettajalle sekä koulun rehtorille.

Jos olet havainnut tai epäilet koulurakennuksessa vikoja tai sisäilmaongelmia, ilmoita niistäkin rehtorille.

Terveydenhoitaja tilastoi ilmoitukset koulussa ilmenevistä oire-epäilyistä ja toimittaa tilastot rehtorille, jotta rakennuksessa oireilevien määrä tiedetään (lapsen henkilötietoja ei välitetä eteenpäin tässä yhteydessä).

Toimi näin, jos lapsi tarvitsee oireilun vuoksi tukea koulunkäyntiin

Jos lapsi tarvitsee koulunkäynnin tukea ja erityisjärjestelyjä, tutustu erilaisiin ratkaisuihin: Vanhemmalle: kun lapsi oireilee koulussa, Koulunkäynnin järjestelyjen suunnittelu, Suunnittelun avuksi.

Ehdota yhteistä koulun ja kodin tapaamista. Kuvaa tapaamisessa lapsen tarpeet ja ehdota tilanteeseen sopivia ratkaisuja.

Osallistu suunnitelman laatimiseen koulun ja opiskeluhuoltopalveluiden kanssa. Varmista, että teille nimetään yhteyshenkilö, joka vastaa lapsen oppimisen tuen ja opetusjärjestelyjen koordinoinnista sekä viestinnästä kodin ja koulun välillä.

Tue lasta koulunkäynnissä ja seuraa hänen vointiaan. Ilmoita yhteyshenkilölle muutokset lapsen tilanteessa. Ole yhteydessä kouluterveydenhuoltoon, mikäli lapsen voinnissa tapahtuu merkittäviä muutoksia.

Keskustele tilanteesta lapsen kanssa ja tue häntä

Keskustele tilanteesta lapsen kanssa, mutta älä täytä vuorovaikutusta sisäilma-asioilla. Kerro lapselle, että tilannetta pyritään ratkomaan ja rohkaise häntä kertomaan voinnistaan. Tue häntä koulunkäynnissä. Luo arkeen taukoja sisäilma-asioista silloinkin, kun tilanne on hankala.

Vinkkejä sisäilma-asioista keskusteluun löydät sivulta Lapsen kanssa keskustelun tueksi.

Sisäilmaohjeeseen on hyvä linkittää mukaan muutkin lasten hyvinvointia ja koulun toimintaa turvaavat, sisäilmatilanteisiin liittyvät toimintaohjeet. Tällaisia ovat muun muassa rehtorien ohjeistukset, oppilashuoltosuunnitelmaan liitetyt ohjeet sekä ohjeet kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön ja viestintään.