Tällä palstalla vastataan tyypillisiin sisäilma-aiheisiin kysymyksiin, joita kodit, koulut ja kunnat sisäilma-asioissa meiltä kysyvät. Kaikissa kysymyksissä on kysyjien yksityisyyden suojaamiseksi häivytetty tunnistetiedot ja muutettu kysymyksissä esiintyvien nimet.
Tekninen johtaja kysyy
Koulussamme on muutamia lapsia, joille tulee koulutiloissa esimerkiksi pahoja iho-oireita, voimakkaita vatsakipuja ja joilla on vanhempien mukaan usein kuumetta koulupäivien jälkeen. He ovat oireiden vuoksi hälyttävän paljon koulusta poissa.
Koulurakennuksesta ei kuitenkaan ole selvityksissä löytynyt mitään “viitearvot ylittävää”.
Kumpaa pitäisi seurata, ihmistä vai teknisiä mittareita?
Näin vastasimme
Ihminen on sisäilma-asioissa hyvä ja herkkä mittari, jonka veroista ei vielä ole osattu teknisesti kehittää.
Teknisillä mittalaitteilla voidaan parhaimmillaankin mitata vain pientä osaa kaikesta siitä, mitä sisäympäristöissä esiintyy.
Esimerkiksi Euroopan unionissa on markkinoilla kymmeniä tuhansia kemikaaleja, joista useita käytetään joko rakentamisessa tai esiintyy muutoin sisäympäristöissä. Erilaisia homelajejakin on tunnistettu muutama miljoona. Nämä aineet sekä reagoivat keskenään että muuntuvat toisiksi aineiksi sisäympäristössä. Kaikesta tästä saadaan tavallisilla käytössä olevilla mittareilla ”haaviin” vain murto-osa.
Kaiken lisäksi on vielä epäselvää, mikä kaikki on terveyden kannalta olennaista. Vaikka sisäilmaa ja siihen liittyviä terveyshaittoja tutkitaan parhaillaan hyvin aktiivisesti eri puolilla maailmaa, ei vielä ole ehditty kattavasti tutkia, mitkä kaikki eri aineet, millaisina yhdistelminä ja miten pitkässä altistuksessa aiheuttavat terveyshaittoja.
Esimerkiksi kaikista Euroopan Unionissa markkinoilla olevista kemikaaleista vasta vain viidensadan aineen vaaraominaisuudet ja niille altistuminen tunnetaan hyvin.
Ihmiset ovat myös yksilöllisiä. Aistimme asiat eri tavoin. Osa meistä on herkistynyt sisäilman haitta-aineille altistuttuaan sisäilmaongelmille aiemmin, eikä siksi kestä epäpuhtauksia samoin kuin muut.
Mittarit ja keräimet kehittyvät nopeasti. Tulevaisuudessa käytössä voi olla nykyistä kehittyneempiä mittalaitteita, joilla ympäristöä ja ihmisen terveydentilaa voidaan nykyistä tarkemmin mitata ja seurata.
Usein ihmiset itse tietävät, missä he voivat hyvin ja missä heidän vointinsa huononee, kunhan oireita seurataan järjestelmällisesti. Kaikki sisäilmaan aluksi liitetyt oireet eivät johdu sisäilmasta, mutta jos oirepäiväkirja ja havainnot oikeasti kertovat siitä, että oireilu toistuvasti helpottaa muualla ja pahenee koulurakennuksessa, tätä ei ole syytä kiistää ”viitearvoihin” vedoten. Harva ihminen haluaa syyttä suotta erityisiä järjestelyjä, tutkimuksia ja selvityksiä, vaan oman hyvinvoinnin parantamiselle on aito tarve.
Viitearvot ja mittarit ovat ryhmätason työkalu rakennusten keskinäisen vertailun ja korjaustarpeen kartoittamiseen, muiden menetelmien ohessa.
Kouluissa on tärkeää, että kaikki oppilaat saavat opetusta ja tarvitsemaansa tukea. Tähän on oppilailla myös lain takaama oikeus. Ei ole mielekästä asettaa lapsia asemaan, jossa he sisäilmaoireiden vuoksi jäävät yhteiskunnan kelkasta jo elämän alkutaipaleella.
Tällä sivustolla tarjotaan paljon vinkkejä ja esimerkkejä lapsen oireiluun tarttumiseen ja tilanteen selvittämiseen. Hyödyntäkää tarjolla olevia työkaluja, keskustelkaa lasten ja huoltajien kanssa avoimesti tilanteesta ja miettikää yhdessä ratkaisuja. Aito vuorovaikutus ja puolin ja toisin halu ratkaista tilanne luo parhaat edellytykset onnistumiselle.
Lue lisää
Sisäilma-asioissa on toimittava, vaikka kaikkea ei tiedetä
Autetaan lasta – Viiden vaiheen malli ja ohjeet
Lähteet
Why Indoor Chemistry Matters, 2022 (National Academies of Sciences, Engineering, and Medicine)
Infographic: The unknown territory of chemical risks, 2019 (European Environment Agency)
WHO guidelines for indoor air quality: dampness and mould, 2009 (World Health Organization, Regional Office for Europe)
Reflections on the history of indoor air science, focusing on the last 50 years, 2017 (Sundell, Indoor Air)
Exposure Science in the 21st Century: A Vision and a Strategy, 2012 (National Research Council)
Abridged version of the AWMF guideline for the medical clinical diagnostics of indoor mould exposure, 2017 (Wiesmüller ym, Allergo journal international)
Harmonized human biomonitoring in European children, teenagers and adults: EU-wide exposure data of 11 chemical substance groups from the HBM4EU Aligned Studies (2014–2021), 2023 (Govarts ym, The International Journal of Hygiene and Environmental Health)
MITÄ MIELTÄ OLET SISÄLLÖSTÄ? Voit valita useita vaihtoehtoja.