Vanhempien yhteinen vaikuttaminen

Tältä sivulta löydät konkreettisia vinkkejä vanhempien yhteiseen vaikuttamistyöhön koulun sisäilma-asioissa.

Kun sisäilmasta oireilevan lapsen vanhemmat kohtaavat muita oireilevia lapsia ja heidän
vanhempiaan, on asiaan vaikuttaminen helpompaa.

Vanhempien sanoma on vahvempi, kun he yhteistuumin ovat yhteydessä koulun johtoon, kunnan tilakeskukseen, sisäilmatyöryhmään ja päättäjiin.

Tälle sivulle on kerätty vinkkejä, kuinka koota vaikuttamisesta kiinnostuneet vanhemmat yhteen, miten rakentaa tehokas yhteinen viesti ja millaisin keinoin kannattaa käytännössä toimia.

Vinkit vanhempien yhteiseen vaikuttamiseen

1. Miten vanhempien yhteinen toiminta käynnistetään?

Kootkaa ydinryhmä vanhemmista, jotka haluavat vaikuttaa sisäilma-asioihin. Pyytämällä vanhempia henkilökohtaisesti mukaan voitte madaltaa kynnystä osallistua.

• Perustakaa yhdessä vanhempainyhdistys tai jo olemassa olevaan yhdistykseen sisäilmatoimikunta.
• Tietoa ja tukea vanhempainyhdistyksen perustamiseen löydät Suomen Vanhempainliiton Vanhempainyhdistys-sivulta.
• Sopikaa yhteyshenkilöt ja se, mitä kautta muut vanhemmat voivat olla teihin yhteydessä.

Selvittäkää yhdessä lasten ja vanhempien tarpeita.

• Kartoittakaa tilannetta ja tarpeita keskustelemalla tai kyselyillä.

Sopikaa yhdessä, mihin haluatte vaikuttaa.

2. Mitkä ovat hyviä kanavia tehdä yhteistyötä koulun ja kunnan kanssa?

Vanhemmat mukaan sisäilmaryhmiin

Pyytäkää saada vanhemmille edustus kunnan sisäilmatyöryhmässä ja koulukohtaisissa sisäilmaryhmissä, ellei näin vielä ole. Koska koululaiset ovat alaikäisiä, vanhemmat edustavat heidän puolestaan ryhmässä rakennuksen käyttäjiä ja tuovat ryhmään asiantuntijuutta lasten koulunkäynnistä ja hyvinvoinnista. Tiedon ja osaamisen suora vaihtaminen auttaa välttämään väärinymmärryksiä ja ehkäisee työryhmän jäsenten työtaakkaa.

• Sopikaa etukäteen yhdessä vanhempien kesken, mitä asioita tuotte keskusteluun tapaamisissa (lisätietoja alla kohdassa 3).

Järjestäkää tämän lisäksi itse yhteistyötä kunnan avainhenkilöiden ja -organisaatioiden kanssa.

• Esimerkiksi Vanhempainyhdistysten sisäilmatoimikunta voi toimia yhteistoiminnan järjestäjänä.
• Säännöllinen yhteydenpito on hyödyllistä ymmärryksen lisäämiseksi, tilannekuvan muodostamiseksi sekä vuorovaikutuksen parantamiseksi.

Tarjotkaa koululle ja kunnalle apua sisäilma-asioista tiedottamiseen vanhemmille.

Lisätietoa yhteistyöstä kunnan kanssa löydätte sivulta Kunnan ja vanhempien yhteistyö.

Mikäli sisäilma-asiat ovat kunnassa rempallaan, kunnassa ei ole työryhmiä ja rakenteita asioiden hoitamiseen hoitamiseen tai nämä eivät toimi asianmukaisesti, olkaa yhteydessä kuntapäättäjiin eli kunnanvaltuustoon ja -hallitukseen.

Edellyttäkää selkeiden toimintamallien kehittämistä

Selvittäkää, onko koulussa luotu ohjeet a) sisäilma-asioiden käsittelyyn b) koulunkäynnin järjestämiseen oireiden estäessä luokassa opiskelun c) oire-epäilyjen ilmoittamiseen d) olosuhdehaitan ilmoittamiseen.

• Ellei ole, pyytäkää näiden laatimista. Kertokaa, mikäli haluatte osallistua ohjeiden laatimiseen.
• Pyytäkää, että ohjeet ovat helposti myös vanhempien löydettävissä ja että niistä viestitään selkeästi.
• Pyytäkää, että ajantasainen tieto kiinteistön tutkimisesta on helposti saatavilla, esimerkiksi kunnan verkkosivuilla.

Selvittäkää, onko kunnassa ohjeet ja toimintamalli koulun sisäilmasta oireilevien lasten avuntarpeen kartoittamiseen ja koulunkäynninkäynnin järjestämiseen.

• Pyytäkää, että tällainen malli laaditaan. Kunta voi halutessaan hyödyntää tässä valmista Viiden vaiheen mallia, johon on myös saatavilla kattava ohjepankki. Löydät nämä Autetaan lasta -osiosta.

Lapsi näkyväksi kunnan hyvinvointityössä

Ehdottakaa, että kuntaan perustetaan työryhmä sisäilmasta oireilevien lasten koulunkäynnin järjestelyjen saamiseksi kunnan ohjeistuksiin, hyvinvointisuunnitelmaan ja kuntastrategiaan. Tämä on kunnalle merkittävä vetovoimatekijä.

• Ehdottakaa, että työryhmä laatii yhdessä ohjeet koulun sisäilmasta oireilevien lasten koulunkäynnin järjestämiseksi, vastaa niiden käyttöön ottamisesta ja että tieto niistä laitetaan helposti saataville, esimerkiksi kunnan verkkosivuille.
• Ehdottakaa, että sisäilmasta oireilevien lasten oikeus opetukseen huomioidaan myös kunnan hyvinvointisuunnitelmassa ja kuntastrategiassa.
• Ehdottakaa vanhempien edustajaa kyseiseen työryhmään. Voitte vanhempina tuoda ryhmään arvokasta kokemusta ja tietoa ratkaisuista.

Kriisien hoitaminen

Jos sisäilma-asiat ovat koulussa retuperällä eikä tilanne tunnu etenevän, ehdottakaa rehtorille keskustelutilaisuuksien järjestämistä.

• Pyytäkää, että tilaisuuksiin osallistuu kunnan teknisen toimen ja kouluterveydenhuollon edustajia, jotka osaavat vastata vanhempien kysymyksiin.
• Pyytäkää tarvittaessa tilaisuudelle ulkopuolista fasilitaattoria turvaamaan vuoropuhelu.
• Tuokaa tilaisuuksissa omalta osaltanne mahdollisimman selvästi esiin, mikä tilanne on ja mihin asioihin olisi juuri nyt kaikkein nopeimmin löydettävä ratkaisuja. Tarjotkaa avuksi ratkaisuehdotuksia, mikäli sellaisia on.
• Kouluille ja kunnille löytyy ohjeita sisäilmailtojen järjestämiseen sivulta Keskusteluyhteyden palauttaminen.

Etsikää kuntanne päättäjiä, jotka ovat perehtyneet sisäilma-asiaan tai voisivat olla siitä
kiinnostuneita.

• Tavatkaa heitä erikseen tai järjestäkää tarvittaessa yhteinen sisäilmailta, jossa tuotte esiin koulun sisäilmatilanteen vaikutuksia lasten arkeen ja hyvinvointiin ja omia ratkaisuehdotuksianne.
• Järjestäkää aina valtuustokauden alussa uusille päättäjille sisäilma-aiheinen tapaaminen, jossa valotatte oireilevien lasten kouluarkea ja tarpeita.
• Ehdottakaa kunnan päätöksentekoon lapsivaikutusten arviointia, jonka avulla selvitetään, kuinka lasten oikeudet toteutuvat ja millaisia hyvinvointivaikutuksia erilaisilla päätöksillä on.

3. Miten vanhemmat viestivät tehokkaasti yhdessä?

Laatikaa vaikuttamistyön tueksi yhteinen viesti.

• Kuvatkaa viestissä koulun tilanne perheiden näkökulmasta sekä toiveenne ja ratkaisuehdotuksenne. Valmiisiin ehdotuksiin on helpompi tarttua.
• Löydätte lisätietoa viestin rakentamisesta sivulta Yhteisen viestin laatiminen.

4. Miten edistää koulurakennuksen kunnon selvittämistä?

Pyytäkää, että tiedot koulurakennuksessa tehdyistä tutkimuksista, selvityksistä ja korjauksista laitetaan avoimesti saatavulle kunnan/koulun verkkosivulle. Pyytäkää, että selvitysten tuloksista järjestetään tarvittaessa tiedotustilaisuus, jossa on mahdollisuus lisäkysymysten esittämiseen ja vuoropuheluun.

Pyytäkää tietoja rakennuksessa tehtyjen oire- ja olosuhdeilmoitusten määrästä. Ehdottakaa tarvittaessa sisäilmakyselyn teettämistä koulurakennuksessa esiintyvän oireilun ja sen laajuuden selvittämiseksi.

• Maksullisia sisäilmakyselyitä tarjoavat muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja yksityiset sisäilma-alan toimijat.

Kysykää tarvittaessa neuvoa kunnan terveydensuojeluviranomaiselta tai aluehallintovirastosta (AVI).

• Ympäristöterveydenhuollon valvonnan päävastuu kuuluu kunnille, ja kunnallisena valvontaviranomaisena toimii yleensä ympäristöterveyslautakunta. Käytännössä työtä tekevät muun muassa kunnan terveystarkastajat.
• Aluehallintovirasto (AVI) ohjaa ympäristöterveydenhuollon kunnallisten valvontaviranomaisten toimintaa. Aluehallintovirastossa terveydensuojeluvalvontaa tekevät ympäristöterveydenhuollon ylitarkastajat.

Ehdottakaa rehtorille vanhempien edustajaa terveydensuojelulain valvontaohjelman mukaisiin tarkastuksiin.

• Tarkastukset tulee tehdä kouluissa vähintään kolmen vuoden välein. Todettujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain.
• Tarkastuspöytäkirjat ja mittaustulokset ovat julkisia asiakirjoja.

5. Lisätietoa lapsen edun ja lapsen oikeuksien toteutumiseen

Tutustukaa lapsen oikeuksia takaaviin lakeihin ja sopimuksiin. Näiltä sivuilta löydät tietoa aiheesta:

• Laki on lapsen puolella
• AVI: Opetustoimi

Aikuisina me kaikki yhdessä olemme koululaisten “työsuojeluvaltuutettuja”. Tehtävämme on taata kaikille terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö.

Yksittäisten lasten oikeudesta opetukseen on huolehdittava, vaikka koulussa ei olisi kaikkiin oppilaisiin vaikuttavaa sisäilmaongelmaa. Jokaisella lapsella on oikeus opetukseen, terveelliseen oppimisympäristöön ja tarvitsemaansa tukeen. Näin toimitaan yleensäkin erilaisissa sairauksissa ja avuntarpeissa.

6. Vanhempaintoimijoiden keskinäinen tuki

Tukekaa toisianne ja järjestäkää yhteistä virkistystoimintaa hyvän hengen ja jaksamisen
ylläpitämiseksi.

Selvittäkää myös, miten kunnan muissa kouluissa ja vanhempainyhdistyksissä tai
naapurikunnassa on onnistuttu asioiden edistämisessä. Voitte saada muilta hyviä vinkkejä.

Lisälukemista

Homepakolaiset ry: Vanhempien ja kunnan yhteistyö kannattaa – Blogivieraana Tina Julin