Yhteisen viestin laatiminen

Vanhemmat voivat parhaiten vaikuttaa koulun ja kunnan sisäilma-asioihin, kun vanhempien viesti on yhtenäinen ja selkeä. Tälle sivulle on koottu apukysymyksiä ja vinkkejä yhteisen viestin kiteyttämisen ja kirjoittamisen tueksi.

Vanhempien vaikuttaminen on usein tuloksekkaampaa, kun vanhemmilla on koulun ja kunnan suuntaan selkeä kirkas viesti.

Yhteisen vaikuttamistyön tueksi voi myös laatia vanhempaintoimijoiden yhteisen tiedotteen, aloitteen tai kannanoton. Tekstin kannattaa olla tiivis ja hallittava kokonaisuus, jotta lukijoiden on helpompi saada sen ydinviestistä kiinni.

Kun viestin laatii siten, että se on kohdennettu oikealle kohderyhmälle ja se sisältää konkreettisen ratkaisuehdotuksen tai tietoa ratkaisuvaihtoehtojen hahmottamiseksi, siihen on helppo tarttua.

Tehkää taustatyötä: Miettikää, mihin tarvitaan ratkaisuja

• Mikä on pääongelma: Mihin asioihin on ensimmäiseksi löydettävä ratkaisu?
• Mitä voitte ehdottaa ratkaisuksi? Kirjatkaa ylös mahdollisimman konkreettisia ehdotuksia. Ehdotuksia voivat olla esimerkiksi yhteinen sisäilmailta, sisäilmakyselyn teettäminen, vanhempien edustus koulun sisäilmatyöryhmään, väistötilat kaikille lapsille tai räätälöityjä opetusjärjestelyjä niille lapsille, jotka eivät voi opiskella koulutiloissa terveysongelmien vuoksi.
• Mitkä asiat ovat pidemmällä aikavälillä kehitettäviä? Missä asioissa on jo onnistuttu?
• Millaista apua ja yhteistyötä te vanhempina voitte tarjota asian edistämiseksi? Voitteko tarjota esimerkiksi apua tiedottamiseen tai yhteistyötapaamista?

Pohtikaa viestin tavoite, keinot ja kohderyhmä

• Mikä on yhteisen viestin tavoite?
• Kelle/keille viesti suunnataan?
• Päästäänkö tavoitteeseen parhaiten esimerkiksi kannanotolla, aloitteella, mielipidekirjoituksella tai kertomalla yhteinen viesti esimerkiksi rehtorille tai kunnan sisäilmatyöryhmään?
• Mikä taho on viestin takana? Vanhempainyhdistys tai muu vanhempien ryhmä?
• Milloin viesti julkaistaan? Miten ja millä aikavälillä viestiä on tarkoitus levittää?
• Kuka tai ketkä viestin lähettäjistä toimivat yhteyshenkilöinä ja vastaavat kysymyksiin?
• Onko syytä valmistautua kysymyksiin ja yhteydenottoihin tarkemmin etukäteen?

Kuvatkaa tilannetta ja sen vaikutuksia perheisiin ja lasten arkeen

• Millainen on koulun sisäilma nyt? Miten asiaa on hoidettu?
• Miten koulurakennuksen kunto vaikuttaa lasten koulunkäyntiin ja hyvinvointiin? (lasten terveysongelmia tulee kuvata vain yleisellä tasolla yksityisyyden suojaamiseksi)
• Miten sisäilma-asia näkyy perheiden arjessa?
• Millaisia muita vaikutuksia koulun sisäilma-asialla on?
• Mitä tilanteelle on koulussa ja kunnassa jo tehty? Ovatko toimet olleet riittäviä? Ovatko ne olleet oikein kohdennettuja lasten kannalta? Mitä seuraavaksi tarvitaan?

Kiteyttäkää vielä tärkeimmät toiveenne, ratkaisuehdotukset ja yhteistyötarjous

• Vanhempien toive kiteytettynä, mahdollinen ratkaisuehdotus ja yhteistyön tarjoaminen tilanteen ratkaisemisessa, mikäli se on mahdollista ja tilanteeseen sopivaa.
• Tarkistakaa lopuksi, onko perusviesti riittävän tiivis ja sisältö helposti hahmotettavissa.
• Tiivistäkää tärkeimmät toiveenne yhteen lauseeseen.
• Liittäkää mukaan yhteyshenkilöidenne yhteystiedot sopimallanne tavalla.

Vinkit lehdistötiedotteen tekoon

• Pyrkikää ennen lehdistön mukaan ottamista tekemään kaikki mahdollinen tilanteen ratkaisemiseksi suoralla yhteistyöllä koulun/kunnan kanssa. Mikäli ilmapiiri sisäilma-asioiden ympärillä on kunnassa/koulussa kiristynyt ja ratkaisuja ei aidosti etsitä, median mukaantulo voi polarisoida ja jäädyttää tilannetta entisestään.
• Vanhempien kannattaa siis aina ensin viestiä koulun/kunnan suuntaan ja kertoa, millaisia ratkaisuja he tilanteessa toivovat sovellettavan. Kyse voi olla osaamisen, tiedon, resurssien ja ymmärryksen puutteesta. Pyytäkää ja motivoikaa toimimaan, tarjotkaa tietoa ja tehkää yhteistyötä.
• Kunnilla on velvollisuus opetuksen järjestämiseen ja oppimisen tuen tarjoamiseen lapsen sitä tarvitessa. Nämä oikeudet koskevat luonnollisesti myös sisäilmasta oireilevia lapsia. Mikäli kunta ei vanhempien vaikuttamisesta huolimatta lähde työskentelemään lasten oikeuksien toteuttamiseksi, tämä on uutisen arvoinen asia.
• Voitte kertoa tilanteesta medialle esimerkiksi lehdistötiedotteella. Lehdistötiedotteen viestin tulee olla selkeä, ytimekäs ja kiinnostava. Löydätte hyviä vinkkejä lehdistötiedotteen laatimiseen esimerkiksi STT:n sivuilta.
• Yhteiskunnallisesti kiinnostavaa on esimerkiksi, mitkä lapsen oikeudet eivät toteudu (lisätietoa niistä löytyy sivulta Laki on lapsen puolella), mitä ratkaisuja vanhemmat ovat jo ehdottaneet ja miten näihin ehdotuksiin on vastattu.
• Kun teet yhteistyötä toimittajan kanssa, kerro, että lasten oikeudesta opetukseen, terveelliseen oppimisympäristöön ja koulunkäynnin tukeen ei oikeasti voi laistaa vetoamalla esimerkiksi yksilön herkkyyteen, siihen että rakennuksessa on jo tehty sisäilmatutkimuksia tai korjauksia tai että kaikki rakennuksen käyttäjät eivät oireile. Laki ja Suomen tekemät sitoumukset velvoittavat lapsen edun huomioimiseen ja ottamaan huomioon yksilön tarpeet. Kannattaa mainita myös, että asiakaslähtöisyys, kuntalaisten kuuleminen ja yhteistyö kuntalaisten kanssa eivät ole “kuolleita kirjaimia” vaan toimivan ja elinvoimaisen (yhteis)kunnan perusedellytys.