Edellä, Viiden vaiheen mallin vaiheessa 3, on yhdessä sovittu, mitä ratkaisuja lapsen koulunkäynnin toteuttamiseen lähdetään kokeilemaan. Tältä sivulta löydät tietoa siitä, mitä järjestelyjen toteutuksen aikana on hyvä muistaa. Sivu on suunnattu kodin lisäksi kouluun ja kaikille opiskeluhuollon toimijoille.
Yhdessä seuraten
Vaiheen 4 toteutus tapahtuu kodin ja koulun yhteistyönä. Mukana ovat lapsi ja vanhempi, kouluterveydenhuolto, rehtori, opettaja ja tarpeen mukaan muuta koulun henkilökuntaa, kuten erityisopettaja, koulukuraattori ja opo.
Tilanteesta riippuen voidaan hyödyntää yksilöllistä opiskeluhuoltoa ja oppilaan tueksi koottavaa monialaista asiantuntijaryhmää.
Ratkaisujen löytäminen sisäilmasta oireilevalle on usein kokeilua ja hienosäätöä. On tärkeää antaa kokeiluille tarvittava aika, mutta osata vaihtaa suuntaa, kun sille on tarvetta. Tämä onnistuu, kun vuorovaikutus on sujuvaa ja kaikilla on yhteinen käsitys tavoitteista ja lapsen tarpeista. Yhteinen keskustelu vaiheessa 3 on luonut tälle pohjan.
Yhteyshenkilö koordinoi
Koordinoiva henkilö nimetään vaiheessa 3 järjestelyjä suunniteltaessa. Koordinoiva henkilö voi olla esimerkiksi luokanvalvoja, tehtävään erikseen nimetty ja siitä korvausta saava opettaja tai resurssiopettaja.
Koordinoiva henkilö hahmottaa kokonaisuuden lapsen tehtävistä, aikatauluista, kokeista ja arvioinnista.
Koordinoija voi itse seurata lapsen tehtävämääriä, materiaalitarpeita, tehtävien palautusaikatauluja sekä kokeiden toteutumista, arviointia ja palautteenantoa sekä mahdollista tuen tarvetta. Vaihtoehtoisesti hän huolehtii, että lapsi saa nämä aineopettajilta, vaikka opiskeleekin muualla kuin luokkatiloissa. Koordinoinnin tarpeeseen vaikuttavat lapsen ikä, luokka-aste ja lapsen opiskelutaidot.
Oppimissuunnitelma ja henkilökohtainen lukujärjestys toimivat työn ja seurannan apuvälineenä.
Koordinoiva yhteyshenkilö vastaa kodin ja koulun välisestä viestinnästä lapsen opetusjärjestelyjen suhteen ja koulun sisäisestä viestinnästä lapsen asiassa.
Hän neuvottelee vanhemman luvalla muun opetushenkilökunnan ja opiskeluhuollon edustajien kanssa ajantasaisesti, miten lapsi voi, kuinka järjestelyt toimivat ja oppiminen sujuu.
Jos lapsi siirtyy uuden opettajan tai koulun vastuulle esimerkiksi vaihtaessaan koulua tai luokkaa, siirrot tehdään ns. saattaen vaihto -periaatteella: Yhteyshenkilö huolehtii, että tieto lapsen tarpeista siirtyy uusille aikuisille ja että muutoksen ajan sekä vanha että uusi yhteyshenkilö pitävät yhteyttä lapseen ja toisiinsa.
Vaihdetaan tietoa matalalla kynnyksellä
Vaiheessa 3 sovitaan viestintä- ja yhteydenottotavat. Nyt käytetään niitä. Huolehditaan, että viestit kulkevat kodin ja koulun välillä ja että viestintä myös koulussa eri oppiaineiden, lapsen opettajien ja muiden asiantuntijoiden välillä on ajantasaista ja saavutettavaa.
Rehtori tai koordinoiva opettaja tiedottaa ja ohjeistaa opetusjärjestelyjen muuttuessa oppilaan muita opettajia.
Suunnitelmien muuttuessa sovitaan huoltajien kanssa, milloin tilannetta tarkastellaan yhdessä uudelleen.
Järjestelyjen toimivuutta seurataan säännöllisesti
Seurataan opetusjärjestelyjen ja resurssien riittävyyttä ja toimivuutta. Esimerkiksi koheneeko lapsen vointi uusissa tiloissa. Edellisen vaiheen ohjeissa on kuvattu tarkemmin, millaiset seikat oireisiin voivat vaikuttaa.
Seurannassa on tärkeää huomioida lapsen terveys, oppiminen ja kaverisuhteiden toteutuminen.
Tehdään tarvittaessa muutoksia järjestelyihin. Muutokset eivät ole epäonnistumisia – ratkaisuja haetaan kokeilemalla.
Kutsutaan tarvittaessa koolle matalalla kynnyksellä lapsen tueksi yksilökohtaisen opiskeluhuollon monialainen asiantuntijaryhmä.
Huolehditaan, ettei lapsi jää yksin
Pidetään huoli, että toteutettavan suunnitelman aikana lasta ei jätetä yksin ja että hän saa tarvitsemaansa opetusta ja tukea aikuisilta.
Keskustellaan lapsen kanssa hänen tilanteestaan.
Huolehditaan, ettei lapsi jää erilleen kavereista. Yhteys kavereihin on lapselle usein ykkösasia ja tärkeää hänen kehitykselleen.
Sosiaalisten suhteiden tuki kannattaa käynnistää heti, kun koulunkäynnin järjestelyt muuttuvat. Näin oppilas ei ehdi etääntyä kouluyhteisöstä ja uudet käytännöt tuntuvat muista oppilaista luontevilta.
Lapsen luokalle kerrotaan tilanteesta, jotta he tietävät, mitä ja miksi tapahtuu ja voivat osaltaan pitää kaverisuhteita yllä. Lapsen ja luokan kanssa keskusteluun löytyy vinkkejä ohjeesta 14: Lapsen kanssa keskustelun tueksi. Kertomisessa voi käyttää hyväksi myös Mistä on kyse? -korttia (pdf).
Ryhmää tai koulua sisäilmaoireiden vuoksi vaihtavan oppilaan ryhmäytymisen tueksi löytyy Hengitysliiton verkkosivulta tehtäväkortit tukioppilaiden kouluttamiseen teemalla Sisäilmasta oireilevan oppilaan tukeminen koulun arjessa (pdf) sekä koulutuskalvot (pdf) tehtäväkorttien käytön tueksi.
Huolehditaan myös, että lapsi saa tiedon oppituntien ulkopuolisesta toiminnasta, kuten juhlista ja retkistä.
Tavoite on, että lapsi saa opetusta, hänen yhteytensä luokkayhteisöön säilyy ja hänen terveydentilansa ja toimintakykynsä kohenee.
MITÄ MIELTÄ OLET SISÄLLÖSTÄ? Voit valita useita vaihtoehtoja.