Kun lapselle haetaan sopivia koulunkäynnin ratkaisuja, on toimenpiteiden jatkuva seuranta ja niiden toimivuuden arviointi tärkeää, jotta lapsen tilanteen ratkaisu ei unohdu tai jää puolitiehen. Tällä sivulla on sekä kouluun että kotiin soveltuvia vinkkejä seurannan ja arvioinnin avuksi.
Vapaamuotoisesti, yksilöllisesti, matalalla kynnyksellä
Seurantaa ja arviointia voidaan tehdä kevyesti: ilman aikataulutettuja ryhmätapaamisia, hyödyntäen sovittuja viestintäkanavia. Kaikki osalliset voivat havainnoida tilannetta ja kertoa havainnoistaan muille matalalla kynnyksellä.
Tilannetta voidaan toki tarvittaessa käsitellä erillisissä tapaamisissa. Niistä voi olla hyötyä erityisesti silloin, jos ratkaisujen löytyminen on osoittautunut haastavaksi.
Onnistumisen arviointi on aina yksilöllistä ja tilannesidonnaista.
Seuranta ja arviointi muodostavat jatkumon: Seurataan, miten opiskelujärjestelyt toimivat ja kuinka lapsi voi. Arvioidaan, tarvitaanko jotakin muuta ja miten tukea lasta eteenpäin esimerkiksi oppiasteen vaihdoissa ja ammatinvalinnassa.
Ratkaisujen toimivuus selviää kokeilemalla. Lapsen toimintakyvyn seuranta kertoo, ovatko toimenpiteet olleet oikeansuuntaisia.
Kun arvioidaan, miten lapsi voi, huomioidaan:
- terveydellinen näkökulma
- oppimisen näkökulma
- sosiaalinen näkökulma.
Onnistumista voidaan arvioida esimeriksi näiden kysymysten avulla
Terveys: Toteutuuko lapsen oikeus terveelliseen ja turvalliseen opiskeluympäristöön?
- Miten lapsi voi?
- Ovatko oireet helpottaneet?
- Onko suunta oikea? Miten lapsi voi silloin, kun toimenpiteet käynnistettiin, ja onko hänen vointinsa sen jälkeen kohentunut?
- Joskus voi olla muutamassa tunnissa selvää, että jokin ratkaisu, kuten uusi pienryhmäopetukseen tarkoitettu tila, ei toimikaan: lapsi joutuu lähtemään kipeänä kotiin. Joskus selviää vasta viikkojen tai muutaman kuukauden kuluessa, miten uusi järjestely lapselle sopii, alkaako terveydentila kohentua vai onko suunta alaspäin. Miltä tilanne nyt vaikuttaa? Miten lapsen vointia seurataan tästä eteenpäin?
- Mikä on lapsen oma käsitys hyvinvoinnistaan?
Oppiminen: Toteutuuko lapsen oikeus saada opetusta?
- Onko lapsen oikeus opetukseen toteutunut hänen tarvitsemallaan tavalla? Millainen oppija lapsi on, ja miten hän on sopeutunut uusiin olosuhteisiin? Saako hän tarvitsemaansa tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin?
- Mitä lapsi itse toivoo?
Sosiaaliset suhteet: Toteutuuko lapsen oikeus osallisuuteen?
- Onko lapsi järjestelyistä huolimatta tai niiden avulla pysynyt osana yhteisöään?
- Mikä on koulun merkitys lapsen sosiaaliselle yhteisölle?
- Kokeeko lapsi itse, että hän on osa yhteisöä?
Saavutettiinko asetetut tavoitteet?
- Onnistuttiinko siinä, mitä haluttiin juuri nyt tehdä?
Näkymä: Koulurakennus ja väistötilat?
- Mikä koulurakennuksen tilanne nyt on? Onko sitä tutkittu tai korjattu?
- Onko tietoa, milloin päästään väistötiloihin/parakkeihin/uuteen kouluun?
- Voiko oireiden syy olla ratkaistavissa kohdennettujen toimenpiteiden avulla? Esimerkiksi onko tiloihin tuotu irtaimistoa ongelmatiloista, joka poistamalla tilojen käyttäjien oireet vähentyvät?
- Onko sisäilmaongelmaan näköpiirissä ratkaisu ajan kanssa? Esimerkiksi aiheutuvatko lapsen oireet vastaremontoiduista tiloista, joiden päästöt todennäköisesti laskevat jonkin ajan kuluttua?
- Voiko esimerkiksi ilmanpuhdistimella, astman tai muun terveysongelman hyvällä hoitotasapainolla tai runsaalla ulkoilulla auttaa tilannetta? Mikä on tässä tilanteessa juuri nyt järkevää?
Toimenpiteiden kesto ja jatkosuunnitelmat?
- Jatketaanko lapsen kanssa samaan malliin tästä eteenpäin? Oliko kyse ”ensiavusta”, vai haluttiinko saada aikaan pysyvämpi järjestely? Miten tilannetta jäädään seuraamaan?
- Voidaanko nyt toteutettujen ratkaisujen toteuttamista jatkaa kuinka pitkäaikaisesti? Tämä kysymys tulee ajankohtaiseksi esimerkiksi tilanteessa, jossa vanhempi mahdollistaa väliaikaisesti alaluokilla opiskelevan lapsen opiskelun kotoa käsin olemalla päivisin kotona.
- Onko opittu jotakin, mitä lapsen koulupolulla voidaan hyödyntää myös tulevaisuudessa? Esimerkiksi jos lapsi on vaihtamassa luokkaa/koulua/oppiastetta, onko joidenkin tietojen siirtymisestä hyötyä jatkoa ajatellen? Tai tarvitseeko lapsi tukea jatko-opintovaihtoehtojen pohtimiseen?
Reagoiminen saatuun tietoon
Arvion perusteella päivitetään tilannearviota ja sovitaan tarvittaessa jatkosta.
Jos toimenpiteet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta, palataan räätälöimään ja kokeilemaan uusia ratkaisuja (vaihe 3).
Jos tilanne on lapsen kannalta hyvä, jatketaan hyväksi todettuja toimenpiteitä ja palataan asiaan yhdessä uudelleen, mikäli tarvetta ilmenee.
Koululle ja kunnalle: Muut lapset?
Oireilevatko muut lapset koulun sisäilmalle? Onko prosessin aikana ilmennyt sellaista, että asiaa pitää alkaa ratkoa myös laajempana terveydensuojeluongelmana koulussa? Vai jatketaanko toimimista yhden/muutaman lapsen kanssa?
MITÄ MIELTÄ OLET SISÄLLÖSTÄ? Voit valita useita vaihtoehtoja.