Kun herää epäilys siitä, että koulun sisäilmaongelmat vaikuttavat lapsen terveyteen ja toimintakykyyn, lapsi ohjataan kouluterveydenhuoltoon tarkempiin tutkimuksiin. Valmistautumalla käynneille autat terveydenhuoltoa saamaan tilanteesta kokonaiskuvan. Tältä sivulta löydät vinkkejä, mitä voit huomioida, jotta lapsen avuntarpeen selvittäminen terveydenhuollossa etenee sujuvasti.
Asioiden kokoaminen auttaa hahmottamaan
Valmistautumiseen voivat osallistua lapsen ja hänen vanhempiensa lisäksi ne koulun aikuiset, jotka tuntevat lapsen ja koulun tilannetta. Yhdessä voidaan resurssien mukaan koota ja vaihtaa tietoja lapsen voinnista ja siitä, liittyvätkö havaitut oireet erityisesti koulupäiviin, mikä on koulurakennuksen kunto ja voiko oireille olla muita todennäköisiä syitä kuin sisäilma.
Tarkoituksena on aloittaa tilannekuvan muodostaminen ja kerätä havaintoja kouluterveydenhuollon käyntejä varten. Tieto kannattaa koota kouluterveydenhoitoa varten selkeään muotoon ja valmistautua tiivistämään olennainen, jotta terveydenhuollossa voidaan helposti alkaa muodostaa kuvaa lapsen tilanteesta ja jatkotoimien tarpeesta.
Alla on apukysymyksiä valmistautumista varten. Huomaathan, että osa kysymyksistä on monimutkaisia ja vaatii yleensä paljon selvitystyötä ja aikaa. Ei ole tarkoitus kyetä vastaamaan heti kaikkeen – kysymykset on tarkoitettu ajatusten jäsentämisen avuksi.
Lapsen oireet ja toimintakyky
- Millaisia oireita lapsella on?
- Kauanko oireet ovat jatkuneet? Ovatko oireet muuttuneet matkan varrella?
- Mitä sairauksia lapsella on todettu? Onko näihin käytössä lääkitystä?
- Miten oireet vaikuttavat lapsen toimintakykyyn koulussa ja vapaa-aikana?
Oireiden yhteys sisäilmaan
- Mikä viittaa siihen, että oireet voivat liittyä koulun sisäilmaan?
- Onko oireista tunnistettavissa jotakin ajallista kaavaa? Esimerkiksi onko oireita pääosin vain koulupäivien jälkeen? Aiheuttavatko jotkin tietyt koulutilat selkeämmin oireita? Miten lapsi voi viikonloppuisin tai loma-aikoina? Onko oireissa vuodenaikojen mukaista vaihtelua?
- Liittyikö oireiden alkamiseen jokin muutos niissä tiloissa, joissa lapsi viettää aikaansa? Muutos voi olla esimerkiksi muutto uuteen koulurakennukseen tai opetustilojen remontti.
- Liittyvätkö lapsen oireet joidenkin laitteiden tai materiaalien käyttöön? Esimerkiksi oireileeko lapsi koulukirjoille, hajusteille tai irtaimistolle?
Tehdyt tutkimukset
- Miten lapsen oireita on tähän mennessä tutkittu? Mitä havaintoja on tehty? Listaa lapsen hoitotahot ja jo tehdyt tutkimukset.
- Jos oireista on jo pidetty oirepäiväkirjaa, se kannattaa ottaa mukaan vastaanotolle. Oirepäiväkirjapohja löytyy sivulta Oirepäiväkirja.
Sosiaaliset suhteet, hyvinvointi ja motivaatio
- Miten lapsi viihtyy koulussa?
- Onko lapsella kavereita?
- Mitä havaintoja koulun henkilökunta on tehnyt koulupäivän ajalta?
- Saako lapsi riittävästi unta ja lepoa? Onko hänen ruokavalionsa kunnossa? Liikkuuko hän?
- Onko tiedossa muita lapsen koulunkäynnin motivaatioon ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, jotka olisi syytä huomioida?
Lapsen toimijuus
- Millainen oppija lapsi on?
- Miten lapsi toimii ryhmässä?
- Milloin lapsi voi hyvin? Mikä hänen toimintakykyään nostaa?
- Miten lapsi itse kokee tilanteen, ja mitä hän toivoo?
Koulutilojen kunto
- Onko koulussa havaittu sisäilmaongelmia? Millaisia ja missä? Ovatko raportit näistä avoimesti saatavilla ja myös terveydenhuollon käytettävissä?
- Onko koulutiloihin tuotu irtaimistoa ongelmatiloista?
- Käytetäänkö koulutiloissa runsaasti siivouskemikaaleja tai hajusteita? Miten koulutilojen siivous on hoidettu?
- Onko tiedossa muita, jotka oireilevat tai ovat oireilleet koulussa? Ovatko ilmoitusprosessit sisäilmaoireista ja -ongelmista kunnossa?
Muut tilat
- Mitä tapahtuu vapaa-aikana?
- Mikä on kodin kunto?
- Entä harrastustilojen kunto?
- Missä muualla lapsi viettää aikaansa ja liittyvätkö oireet vapaa-ajan toimintaan?
Vastaanotolle valmistautuessa voi hyödyntää myös Hengitysliiton Valmistaudu vastaanotolle -korttia.
Jos kouluterveydenhuolto on ruuhkautunut ja odotusajat pitkiä, voi olla kannattavaa ohjata tällä välin lapsi tutkittavaksi muuhun terveydenhuoltoon. Tällöin tiedon välittyminen ja viestintä korostuu: Tietojen näistä tutkimuksista täytyy siirtyä kodin, koulun ja kaikkien lapsen terveydenhuollosta vastaavien tahojen välillä.
MITÄ MIELTÄ OLET SISÄLLÖSTÄ? Voit valita useita vaihtoehtoja.