Kolme askelta eteenpäin

Kun ihmiset jäävät sisäilmaongelmien keskellä vaille apua, työn määrä moninkertaistuu. Jatkuva tulipalojen sammuttelu ei kannata. Mitä tilalle?

Tuntuuko tutulta?

• jatkuvasti ”kriisi päällä”
• luottamuspulaa, työrauhan puutetta
• työntekijät ja oppilaat sairastavat ja uupuvat
• riittämättömyyden tunnetta, eettistä stressiä ja työntekijäkatoa koulujen ja kunnan työntekijöillä
• some- ja mediahässäkkää, mainehaittaa
• resurssit eivät riitä ongelmien käsittelyyn.

Nämä ovat sisäilma-asioiden äärellä hyvin tavallisia tunteita kunnissa ja kouluissa. Ne juontuvat usein siitä, että juurisyyt ovat ratkaisematta:

1) rakennukset ovat huonossa kunnossa

2) kouluissa oireilevien ihmisten kohtaamiseen ja auttamiseen ei ole kunnollisia toimintamalleja.

Tyypillinen negatiivinen kierre koulujen sisäilmatilanteissa voi näyttää esimerkiksi tältä:

Ratkaisematon ongelma siis synnyttää lisää ongelmia toisaalla. Ongelmien juurisyyt ja todelliset tarpeet jäävät piiloon. Työaikaa kuluu jatkuvasti tehtäviin, jotka ovat ongelman seurausta, eivät syitä. Tilannekuva on hämärä eikä reittejä eteenpäin löydy.

Jotain täytyy tehdä eri tavalla.

Kolme askelta

Solmua päästään avaamaan sillä, että sen lisäksi että pyritään saamaan kunnan koulurakennuskanta kuntoon, tehdään kunnan sisäilmatyöstä lapset ja perheet huomioivaa.

Ihmisiä koskevan muutoksen voi hahmottaa kolmena askeleena.

Askel 1: Havahtuminen ihmisten avuntarpeeseen ja tahtotilan syntyminen

Todetaan, että nykyiset toimet eivät riitä ja nyt ihmiset jäävät ilman apua. Oivalletaan, että kunnassa ei voida jäädä odottamaan rakennusten kuntoon saattamista. Ihmisiä on kunnassa kuultava ja autettava nykyistä paremmin. Tähän tarvitaan ohjeita ja työkaluja.

• Tiedostetaan, että ratkaisuja löytyy yhdessä etsimällä ja toimimalla. Tarvitaan monien alojen osaamista ja rakennusten käyttäjien kuulemista. Ihmisten kuuleminen auttaa kohdentamaan ratkaisut oikeaan.
• Huomataan, että valmiita ohjeita ja esimerkkejä on saatavilla ja niitä voidaan hyödyntää muutoksessa.

Hyvä idea voi tässä vaiheessa olla kutsua kahvipöydän ääreen niitä kuntahallinnon työntekijöitä ja kouluissa työskenteleviä, jotka vastaavat sisäilma-asioista ja ottavat vastaan viestikuormaa. Yhdessä voi vapaamuotoisesti purkaa tuntoja ja vaihtaa ensiajatuksia tilanteesta ja jatkotoimista.

Ratkaisujen etsiminen ja tilannekuvan muodostaminen voi alkaa. Asenteiden muutos lähtee käyntiin.

Askel 2: Aletaan toimia avoimesti ja yhdessä

Kunnassa aletaan tehdä aiempaa enemmän yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja otetaan myös vanhempaintoimijat mukaan. Luodaan foorumit, joilla kohdata ja vaihtaa tietoa. Yhteistyötä voidaan tehdä monin tavoin ja organisaation monilla tasoilla.

Esimerkkejä:

• Käynnistetään toimet tulehtuneen keskusteluyhteyden parantamiseen. Järjestetään tarvittaessa sisäilmailta, jossa käydään yhdessä läpi missä mennään, mihin pyritään ja miten. Jos tilanne on hyvin kriisiytynyt ja kireä, aloitetaan tätä ennen kriisitoimilla ja hyödynnetään tarvittaessa ulkopuolista fasilitointia. Lisätietoa: Keskusteluyhteyden palauttaminen
• Kuullaan arkisissa kohtaamisissa, mitä kuulumisia ja toiveita ihmisillä on. Tämä auttaa tilannekuvan luomisessa mutta alkaa vähentää myös epäluottamusta, kun ihmiset tulevat kuulluiksi. Esimerkiksi yhdessä kunnassa hyvinvointijohtaja ilmoitti olevansa puhelimen päässä kaikkia vanhempien koulujen sisäilmaan liittyviä kysymyksiä varten ja otti suodattamatta vastaan kaiken, mitä ihmisillä oli sydämellään. Se loi tilaa asiakysymysten käsittelylle myöhemmin yhteisessä pöydässä.
• Kartoitetaan tarve täydentää kunnan toimintatapoja ja ohjeistuksia siten, että rakennusten käyttäjien tarpeet tulevat niissä huomioiduiksi. Lisätietoa: Kehittäjän muistilista
• Käydään läpi kunnan yhteistyötavat ja foorumit sisäilma-asioissa ja pohditaan näiden täydentämisen tarvetta. Varmistetaan samalla, että tulevassa kehittämistyössä kuullaan kattavasti kunnassa toimivia ammattilaisia ja rakennusten käyttäjiä, jotta ohjeista tulee toimivat ja ne vastaavat oikeasti siihen, mitä tarvitaan. Työtä voi koordinoida sisäilmaryhmä tai erillinen tätä varten muodostettu kehittämistyöryhmä. Lisätietoa: Kunnan ja vanhempien yhteistyö
• Aletaan viestiä avoimesti. Laitetaan esimerkiksi tieto sisäilmatutkimuksista kunnan verkkosivuille.
• Sovitaan tilapäisjärjestelyistä. Haetaan akuutteihin ongelmiin jonkinlainen väliaikainen ratkaisu. On tärkeää, että viestitään selkeästi kyseessä olevan välivaiheen ja että kaikki ei toimi ideaalisti, mutta että asia on työn alla. Esimerkiksi yhdessä kriisikunnassa lukion rehtori ilmoitti koteihin, että koulu alkaa järjestää tilapäisesti myös etäopetusta ja että pelkkä ilmoitus siitä, että opiskelija oireilee koulussa, riittää etäopetukseen siirtymiseen. Tässä tapauksessa oli tiedossa, että osa lukion tiloista oli todella huonossa kunnossa, mutta ensihätään saatavilla ei ollut korvaavia tiloja saati kokonaan uutta koulurakennusta.

Yhteinen perusta ja yhdessä työskentely luo työrauhaa, auttaa muodostamaan tilannekuvaa ja avaa mahdollisuuden ratkaisujen löytämiselle.

Askel 3: Ohjeiden ja käytäntöjen kehittäminen

Luodaan yhdessä toimintamallit, jotka vastaavat ihmisten ongelmiin. Vastuutahona mallien ja ohjeiden kehittämisessä toimii yleensä joko kunnan sisäilmatyöryhmä tai “työrukkasena” toimiva kehittämisryhmä.

• Tarkennetaan tilannekuvaa ja kartoitetaan tarpeita työpajoissa/kuulemisin/kyselyin. Kuullaan vanhempia, koulujen henkilökuntaa ja kunnan omia vastuuhenkilöitä.
• Laaditaan käytännöt siihen, miten huomioidaan sisäilmasta oireileva lapsi ja kuinka opetus järjestetään silloin, kun sisäilmaoireet estävät opiskelun tavanomaisesti luokan mukana. Lisätietoa: Sisäilmaohje – Malliteksti
• Laaditaan käytännöt siihen, miten oireilmoitukset kirjataan, mihin missäkin tilanteessa otetaan yhteyttä ja mistä voi hakea apua. Lisätietoa: Oireilmoitukset ja lapsen auttaminen
• Täydennetään kunnan strategiaa ja hyvinvointityötä sisäilma-asioiden osalta siten, että lasten ja perheiden avuntarve huomioidaan. Lisätietoa: Hyvinvointityö
• Luodaan pysyvät käytännöt yhteistyölle, kuten sisäilmaryhmien toiminta ja yhteistyö vanhempaintoimijoiden kanssa. Lisätietoa: Kunnan ja vanhempien yhteistyö
• Luodaan käytännöt sisäilma-asioista tiedottamiseen ja viestintään. Lisätietoa: Viestintä sisäilmatilanteissa

Syntyy ratkaisuja, jotka vastaavat kotien tarpeisiin ja ovat helppokäyttöisiä kunnassa ja kouluissa.

Tilanne loksahti yllättävän nopeasti raiteilleen ja solmu alkoi purkautua. On helppo toimia, kun on selvät mallit ratkaisuihin ja työrauha.

Alun tulipalotilanne on toivottavasti muuttunut positiiviseksi toimintamalliksi:

Lopputuloksena ihmisläheinen toimintatapa näkyy kunnan sisäilmaohjeistuksissa ja hyvinvointityössä

• Sisäilma-asiat huomioidaan kunnan hyvinvointikertomuksessa ja -suunnitelmassa. Lapsiystävällinen ja ihmiset huomioiva ote näkyy kunnassa toimintamalleissa, ohjeissa ja käytännön sisäilmatyössä.

• Kunnassa osataan viestiä sisäilma-asioissa avoimesti ja ajankohtaisesti. Tieto vaihtuu osallisten kesken säännöllisesti yhteisissä työryhmissä ja tapaamisissa.

• Kouluissa ja opiskeluhuoltopalveluissa työskentelevät tietävät, kuinka sisäilma-asioissa toimitaan ja miten sisäilmasta oireilevat kohdataan.

• Kunnasta löytyy toimiva sisäilma-asioiden käsittelyohje. Siinä on toimintaohjeet myös sisäilmasta oireilevan lapsen tilanteeseen tarttumiseen ja ohjeistus ammattilaisille, kuinka opetus näissä tilanteissa tarvittaessa järjestetään. Sisäilmaohje tarjoaa myös kouluterveydenhuollolle selkeät vinkit oireilmoituksen tekemiseen ja ilmoitusten välittämiseen eteenpäin.

• Mallit ja ohjeet on jalkautettu käyttöön, ne tunnetaan, niitä ylläpidetään, seurataan ja tarvittaessa päivitetään.

Lapset ja vanhemmat tietävät, miten toimia oiretilanteissa ja voivat luottaa siihen, että heitä autetaan tarvittaessa.

Kunnassa ja kouluissa tiedetään, kuinka toimia lapsiystävällisesti ja ihmislähtöisesti sisäilmatilanteissa. 

Jokainen voi työssään edistää tätä muutosta:
Näin kehitän sisäilma-asioita omassa työssäni
Kehittäjän muistilista