Monissa kunnissa ja kouluissa käytetään paljon työaikaa sisäilma-asioihin. Rakennuksia tutkitaan ja korjataan, väistötiloja etsitään, järjestetään sisäilmailtoja, kilpailutetaan asiantuntijapalveluja ja vastataan vanhempien sekä henkilökunnan yhteydenottovyöryyn.
On ensiarvoisen tärkeää, että rakennusten ongelmat selvitetään, koulurakennuskantaa tervehdytetään ja kehitetään kestäviä rakennustapoja.
Se työ kantaa kuitenkin hedelmää viiveellä.
On tärkeää vastata myös siihen, mitä koulua käyvät lapset ja nuoret juuri nyt tarvitsevat: Mahdollisuuden käydä koulua terveenä ja mahdollisuuden saada tukea koulunkäyntiin sisäilmaoireista huolimatta.
Monilla kunnilla ei ole tähän selkeitä työkaluja ja välineitä. Jos sisäilman tiimoilta keskitytään vain rakennuksiin, seuraa siitä helposti entistä enemmän ongelmia. Oppilaiden ja henkilökunnan poissaolojen ja sairastelun määrä kasvaa, vanhemmat voivat alkaa pitää kuntaa välinpitämättömänä perheitä ja lapsia kohtaan, ilmapiiri saattaa kiristyä ja kaikenlaiset huhut alkavat helposti levitä.
Hankkeeseen osallistuneen kunnan johtajan sanoin:
Ajattelimme riittävän, että tutkimme ja korjaamme koulua. Emme hahmottaneet, miltä vanhemmista tuntuu, kun oma lapsi sairastaa ja joutuu odottamaan uutta rakennusta vielä monta vuotta. Jouduin myöntämään itselleni, että vaikka teimme paljon, emme vastanneet siihen, mitä ihmiset tarvitsivat.
Älä tee ohi
Sisäilma-asioiden eteen voidaan kunnassa tehdä paljon, mutta samalla olennaisia asioita voi jäädä tekemättä. Mitkä asiat nyt vaikuttavat siihen, että sisäilmasta oireileva lapsi jää ilman apua?
Vanhempien näkökulmasta
Kun lapsi oireilee koulussa, vanhemmat tarvitsevat
- Tietoa siitä, minne lapsen oireista ilmoitetaan ja miten lapsen terveydentilaa selvitetään.
- Tietoa siitä, miten niiden lasten opetus järjestetään, jotka eivät oireidensa vuoksi voi opiskella muun luokan mukana koulutiloissa. Oireilevan lapsen ei pidä joutua odottamaan apua kohtuuttomasti. Hänen täytyy pysyä mukana opinnoissa ja luokkayhteisössä silloinkin, kun rakennuksen kuntoa selvitetään ja korvaavia tiloja etsitään.
- Tietoa siitä, kuinka moni koulussa oireilee, mikä rakennuksen kunto on ja mitä sille aiotaan tehdä.
- Tietoa siitä, onko lasten turvallista olla koulurakennuksessa, ja terveellisiä ja turvallisia koulutiloja lapsilleen.
Miksi tämä ei usein toteudu?
- Kouluista puuttuvat prosessit sisäilmasta oireilevan lapsen avuntarpeen selvittämiseen ja hänen opetuksensa järjestämiseen.
- On tavallista, että lapsi jää odottamaan, josko rakennuksessa todetaan terveyshaittaa ja että se pystytään korjaamaan. Odotusaikana lapsi ei saa tarvitsemaansa tukea ja opetusta. Voi olla, että moneen vuoteen ei tapahdu asioita, jotka käytännössä parantaisivat lapsen ja perheen olosuhteita.
- On myös yleistä, että lapsen oireiden ja avuntarpeen vakavuutta ei ymmärretä tai tarjottu apu ei lainkaan vastaa vanhempien ja heidän lastensa tarpeisiin.
- On yleistä, että rakennuksen käyttäjien oireita selitetään muilla syillä silloinkin, kun lapsen oireet selvästi liittyvät koulutiloihin ja rakennuksessa oireilee moni.
- Monessa kunnassa ei joko kerätä tai jaeta tietoa siitä, paljonko rakennuksessa oireillaan.
- Vanhempien on vaikea tulla kuulluiksi ja saada kysymyksiinsä vastauksia. Monesti vanhemmilta myös puuttuu viestinnän ja yhteistoiminnan keinoja ja osaamista.
- Kun tilanne mutkistuu, perhe väsyy, lapsi kuormittuu tilanteesta henkisesti, lapsen eteneminen koulupolulla estyy ja hänen sosiaaliset suhteensa kärsivät. Vertaistukeakaan ei aina ole saatavilla.
Koulun näkökulmasta
Koulujen kuuluu
- Pitää kaikki mukana opinnoissa ja yhteisössä ja huolehtia velvollisuudestaan tarjota tukea sitä tarvitseville. Kouluissa toimii huippuammattilaisia, joilla on osaamista monenlaisen tuen tarjoamiseen.
Miksi tätä on nyt vaikea toteuttaa?
- Kouluissa ja opiskeluhuoltopalveluissa ei aina tunnisteta tai tunnusteta sisäilmasta oireilevien lasten avuntarvetta.
- Kouluilla ei ole välineitä tarjota tukea ja opetusta sisäilmasta oireileville oppilaille; kouluja varten ei ole koottu ohjeita sisäilmasta oireilevien lasten ja nuorten huomioimiseksi ja auttamiseksi. Näiden lasten tuen tarpeen erityispiirteitä ei usein ymmärretä.
- Koulujen tiukat resurssit eivät riitä vastaamaan sisäilmasta oireilevien lasten haasteisiin. Etenkin kun tarvittavaa tietoa, toimintamalleja ja auttamispolkuja on puutteellisesti, jolloin jokaisen täytyy oman työnsä ohella “keksiä pyörä alusta itse”.
Kouluterveyden näkökulmasta
Kouluterveyden kuuluu
- Taata kaikille lapsille terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö ja auttaa sisäilmasta oireilevia lapsia saamaan tarvitsemaansa tukea ja voimaan paremmin.
Miksi tätä on nyt vaikea toteuttaa?
- Kouluterveydestä puuttuvat työkalut sisäilmaan liitettyjen oireiden seurantaan ja altistumisen arviointiin.
- Kouluterveydestä puuttuvat toimintamallit, kuinka tutkia sisäilmasta oireilevaa lasta ja kuinka tarvittaessa auttaa koulua löytämään hänelle sopivia koulunkäynnin järjestelyjä.
- Sisäilma-asiat eivät ole tieteessä valmiita, ja terveydenhuollon työntekijän oman harkinnan ja arvion merkitys korostuu tilanteissa. Kouluterveydessä ei ole työkaluja suhteuttaa sisäilma-alan tutkimusaukkoja käytännön tilanteisiin. Saatavilla oleva tieto ja työkalut eivät tarjoa välineitä kaikkiin oiretapauksiin.
- Tarjolla on ylipäänsä ristiriitaista tietoa sisäilmaoireista ja niukasti tutkittua tietoa toimivista ratkaisukeinoista.
- Kouluterveydenhuollolla ei aina ole yhdenmukaista käytäntöä oireilmoitusten tilastointiin ja oiretiedon siirtämiseen sisäilmatyöryhmälle.
Kunnan ja hyvinvointialueen näkökulmasta
Kuntien ja hyvinvointialueiden kuuluu huolehtia, että
- Kunnassa voidaan hyvin ja kouluympäristö on terveellinen.
- Kuntalaisia kuullaan ja he voivat vaikuttaa heille tärkeisiin asioihin.
Miksi tämä ei usein toteudu?
- Sisäilma-asiat puuttuvat monien kuntien hyvinvointityöstä. Erityisesti kouluissa opiskelevien lasten ja heidän perheidensä auttamista sisäilmatilanteissa on huomioitu heikosti kuntien työskentelyssä.
- Sisäilmaohjeissa ei huomioida tarpeeksi vahvasti sitä, että sisäilmasta ei vielä tiedetä kaikkea saati osata mitata siihen liittyviä riskejä kattavasti; siksi tarvittaisiin tarvelähtöisiä ja ihmiset huomioivia toimintamalleja, sillä ihminen on sisäilma-asioissa tavallisesti varsin hyvä mittari. Ihmisten oireita ei voi väheksyä rajallisten teknisten mittareiden perusteella.
- Liian usein kunnissa joudutaan priorisoimaan rakennus- ja korjauskohteita. Samalla jää helposti huomiotta, että ihmiset voivat oireilla myös kohteissa, jotka eivät ole korjauslistan kärjessä tai joissa oireilee vain muutama yksilö. Nämä ihmiset tarvitsevat apua yhtä lailla.
- Edelleen kunnissa viestitään puutteellisesti siitä, miten rakennuksia on tutkittu, korjattu, miten erilaisia tarpeita on priorisoitu ja mistä kaikki tähän liittyvät dokumentit löytyvät. Monesta kunnasta myös puuttuvat mallit ihmiset ja heidän tarpeensa huomioivaan sisäilmaviestintään.
- Liian usein vanhempien osallisuus tilannekuvan muodostamisessa ja ongelmanratkaisussa jää puutteelliseksi. Vanhemmilla ei ole kuntatyössä kanavia tulla kuulluksi ja vaikuttaa. Tästä kärsivät sekä vanhemmat että kunta.
“On todella hyvä, että rakennuksia tutkitaan ja yritetään korjata ongelmia, mutta lapseni pitäisi käydä siinä keskellä kouluakin. Se ei ole onnistunut. Kun opetuspäällikkö vihdoin sanoi, että onpas lapsen tilanne tosi hankala ja mitä me sille voidaan tehdä, tuntui ensimmäistä kertaa, että puhumme samasta asiasta. Että sen toistelu on loppunut, että mitä te vanhemmat valitatte, kun mehän yritämme korjata rakennuksia koko ajan.”
Uusia kriisejä
Kaikki tämä synnyttää kitkaa. Toimintamallien puuttuessa kriisi pitkittyy ja venyy. Lapsesta ja vanhemmasta voi alkaa helposti vaikuttaa, että heistä ei välitetä eikä heidän avuntarvettaan oteta tosissaan. Koulussa ja kunnassa taas voi syntyä vaikutelma, että vanhemmat häiritsevät jo muutoin kiireistä työarkea, vaikka he itseasiassa vain pyytävät lapsilleen apua ja opetusta.
Kun ammattilaisilla ei ole tarpeeksi työkaluja ja resursseja muodostaa tilannekuvaa ja auttaa apua tarvitsevia, voi koko vyyhti alkaa elää omaa elämäänsä mediassa ja sosiaalisen median ryhmissä.
Seurauksena syntyy uusia kriisejä. Kaikesta tästä aiheutuu turhaa kuormitusta kaikille ja valtavasti hukkatyötä.
Tämä sivusto tarjoaa tietoa ja työkaluja tällaisten solmujen avaamiseksi
Vanhemmille ja kouluissa työskenteleville: Ohjeita sisäilmasta oireilevan lapsen auttamiseksi löytyy Autetaan lasta -osiosta.
Kouluille ja kunnille: Tietoa kunnan ja koulujen käytäntöjen kehittämiseksi vastaamaan paremmin ihmisten tarpeisiin löytyy Kunnille ja kouluille -osiosta.
Vanhemmille ja vanhempaintoimijoille: Ohjeita ja tietoa löytyy Vanhemmalle-osiosta.
MITÄ MIELTÄ OLET SISÄLLÖSTÄ? Voit valita useita vaihtoehtoja.