Ohje 2: Vanhemmalle – Kun epäilen lapseni oireilevan sisäilmasta

Poika tekee kotitehtävieä kotona tylsistyneen ja turhautuneen näköisenä. Nojaa käteensä. Pöydällä rytättyjä papereita ja kirjoja.
Adobe Stock

Mitä aikaisemmin koulun sisäilmasta oireilevan lapsen tilanteeseen puututaan, sitä helpommin tuloksiin päästään ja mahdollisesti ehkäistään vakavampi sairastuminen. Tältä sivulta löydät tietoa, kuinka päästä alkuun asian selvittämisessä.

Milloin oireet voivat johtua sisäilmasta?

  • Sisäilmaoireet ovat hyvin moninaisia. Oireiden vakavuusaste vaihtelee ja ihmiset oireilevat eri tavoin. Sama ongelmarakennus voi aiheuttaa eri henkilöille erilaiset oireet.
  • Tyypillisiä sisäilmaoireita ovat esimerkiksi hengitystieinfektiot, suolisto-oireet, iho-oireet, päänsärky, lämpöily sekä silmä- ja nuhaoireet.
  • Kouluissa ja oppilaitoksissa sisäilmaongelmat voivat näkyä myös keskittymishäiriöinä, väsymyksenä, muistihäiriöinä ja muiden kognitiivisten kykyjen heikkenemisenä.
  • Kaikille näistä oireista voi olla myös muita syitä kuin koulun sisäilma. Siksi asiaa täytyy aina selvittää ja seurata tarkemmin.
  • Altistumisen ja oireilun välillä on usein havaittavissa ajallinen yhteys. Koulun sisäilmasta johtuvat oireet helpottavat lomilla tai viikonloppuisin, jos kotiympäristö on sisäilmaltaan kunnossa. Altistuminen voi aiheuttaa oireita myös viiveellä, esimerkiksi seuraavana päivänä.
  • Se liittyvätkö oireet koulun sisäilmaan, selviää tarkemmin tutkimalla ja oireiden vaihtelua seuraamalla.

Selvitä lapsen terveydentilaa ja varaa aika kouluterveydenhuoltoon

Jos epäilet lapsesi oireilevan koulurakennuksen sisäilmasta, on tärkeää olla yhteydessä kouluterveydenhuoltoon.

Ohjaa siis lapsi kouluterveydenhoitajan vastaanotolle ja hyödynnä valmistaudu vastaanotolle -ohjetta. Kirjaa ennen ensimmäistä käyntiä ylös havaintojasi lapsen oireilusta ja voinnista. Voit hyödyntää tässä oirepäiväkirjaa joko ennen käyntiä tai sen jälkeen.

Tutkiminen ja tilanteen selvittäminen edellyttää monesti useampia käyntikertoja.

Osallistu mahdollisuuksien mukaan lapsen kanssa vastaanottokäynneille. Kerro vastaanotolla, missä kaikkialla lapsen terveydentilaa jo selvitetään ja lasta hoidetaan. Kerro, kuinka tilanne vaikuttaa lapsen koulunkäyntiin ja arkeen.

Anna samalla lapselle toivoa siitä, että asiat järjestyvät. Kerro, että aikuiset hoitavat asiaa.

Ilmoita oireilusta terveydenhuoltoon silloinkin, kun tuntuu, ettei siitä ole hyötyä. Ilmoitus kouluterveydenhoitajalle on tärkeä, sillä ilmoitusten perusteella ongelmarakennukset huomataan. Mikäli oireilmoituksia on useita, voidaan tutkimuksiin ja korjaustoimenpiteisiin päästä aikaisemmin. On hyvä myös varmistaa, nollautuvatko oireilmoitukset lukukauden tai lukuvuoden vaihtuessa.

Ilmoita oireista koulun rehtorille ja tee yhteistyötä opettajan kanssa

Ilmoita lapsen oireista aina myös koulun rehtorille.

Voit kysyä neuvoa, miten ja minne sisäilmaoireista tulee koulussa ja kunnassa ilmoittaa. Ilmoituksen yhteydessä on hyvä mainita, esiintyykö oireita kaikkialla rakennuksessa vai joissain tietyissä osissa rakennusta/rakennuksia.

Myös opettajalle kannattaa kertoa lapsen oireilusta tai sairastelusta ja keskustella mahdollisista poissaoloista.

Lapsen ja nuoren oireilu sisäilmaongelmien vuoksi tulee ottaa aina vakavasti.

Keskustele ja jaa kokemuksia muiden vanhempien kanssa

Avaa keskustelu lapsen sairastelusta muiden vanhempien kanssa ja kysy, onko muilla vastaavia oireita ja sairasteluja. Voi olla, että oireilevia on enemmänkin, mutta oireita ei ehkä osata yhdistää koulurakennuksen sisäilmaan.

Pyydä tietoja koulurakennuksen kunnosta

Sinulla on oikeus saada tietoa rakennusten kunnosta eli esimerkiksi rakennuksessa tehdyistä sisäilmatutkimuksista, oirekyselyistä ja korjaustarpeen arvioista.

Useissa kunnissa viestiään jo avoimesti sisäilma-asioista, koulurakennusten kunnosta ja niissä tehdyistä tutkimuksista.

Mikäli näitä tietoja ei ole saatavissa avoimesti kunnan verkkosivustolla ja joudut pyytämään niitä kunnasta, kannattaa pyyntö lähettää sähköpostilla kirjaamon kautta, jotta varmistetaan pyynnön saapuminen perille. Jos tietoja evätään, kannattaa pyytää viranhaltijapäätös tietojen epäämisestä. Tällöin viranhaltija joutuu tekemään virallisen päätöksen, jonka perusteella tietoja ei anneta.

Tietojen tulisi tulla periaatteessa kahdessa viikossa. Tietojen pyytäjän ei pääperiaatteen mukaan tarvitse selittää, mihin tietoja tarvitsee.

Tietojen saantia säätelee laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta

  • Julkisuuslain mukaan viranomaisen asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä (1 §, 1 momentti).
  • Julkisuuslain mukaan jokaisella on oikeus saada tietoa viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen (9 §, 1 momentti).
  • Julkisuuslain mukaan (2 § 4 momentti), jos virkamies tai muu 2 momentissa tarkoitettu henkilö kieltäytyy antamasta pyydettyä tietoa, hänen on:
    • ilmoitettava tiedon pyytäjälle kieltäytymisen syy
    • annettava tieto siitä, että asia voidaan saattaa viranomaisen ratkaistavaksi
    • tiedusteltava asian kirjallisesti vireille saattaneelta tiedon pyytäjältä, haluaako hän asian siirrettäväksi viranomaisen ratkaistavaksi
    • annettava tieto käsittelyn johdosta perittävistä maksuista.

Kuinka toimia tutkimusten jälkeen?

Jos lapsen oireet liittyvät koulurakennukseen, keskustele jatkotoimenpiteistä terveydenhuollon ja koulun kanssa. Jos lapsi tarvitsee koulunkäynnin järjestelyjä, niihin löydät vinkkejä seuraavista ohjeista:

1) Ohje 8: Koulunkäynnin järjestelyjen suunnittelu
2) Ohje 10: Vanhemmalle – Kun lapsi tarvitsee koulunkäynnin järjestelyjä

MITÄ MIELTÄ OLET SISÄLLÖSTÄ? Voit valita useita vaihtoehtoja.