Ohje 14: Lapsen kanssa keskustelun tueksi

Tyttö rutistaa pehmolelua sohvalla istuen.
Adobe Stock

Tältä sivulta löydät tietoa siitä, kuinka keskustella sisäilma-asioista oireilevan lapsen ja hänen luokkakavereidensa kanssa ja kuinka ottaa lapsi mukaan hänen oman tilanteensa ratkaisemiseen.

Sisäilmaongelmien keskellä lapsi jää helposti välikäteen. Ympärillä saatetaan käydä keskustelua puolesta ja vastaan, tunteet voivat olla pinnassa ja ihmisillä on usein paljon kysymyksiä ja toiveita, joihin ammattilaisillakaan ei ole yksiselitteisiä vastauksia.

Sisäilmaoireiden käsittely siis poikkeaa monista muista terveysongelmista. Ristiriitaiset käsitykset aiheesta ja valtava tiedontarve näkyvät helposti myös lapsen elämässä. Joskus saatetaan väitellä jopa siitä, onko lapsen terveysongelmaa edes olemassa.

Asiasta tulee näin helposti kokoaan isompi verrattuna moneen muuhun terveysongelmaan, joissa voidaan sujuvammin ja “vähäeleisemmin” edetä ongelman tunnistamisesta ratkaisuihin, hoitoihin ja kuntoutukseen.

Lapsi voi kokea hankalasta tilanteestaan kuormitusta, syyllisyyttä ja häpeää. Tämä kaikki vaikuttaa sisäilmasta oireilevan lapsen hyvinvointiin ja identiteettiin.

Voimme kaikki edistää lapsen hyvinvointia suhtautumalla sisäilma-asioihin kuten muihin terveysongelmiin: kuuntelemalla lasta avoimesti, suhtautumalla hänen oireisiinsa ja avuntarpeeseensa tosissaan. Voimme tarttua tilanteeseen ratkaisuhaluisesti, vaikka emme aina tietäisikään, mitä seuraavat askeleet ovat. Ja voimme kommunikoida lapsen kanssa avoimesti koko matkan ajan – tietenkin lapsen ikä- ja kehitystaso huomioiden.

Tällainen keskustelu suojaa lasta. Ongelmatilanteissa vaikeneminen ja epätietoisuus ovat pahinta. Sen sijaan asioiden nimeäminen, vastausten saaminen ja eteenpäin pääseminen helpottaa.

Lapsen kehitykselle sekä terveen itsetunnon ja identiteetin muodostumiselle on ensiarvoista, että sisäilma-asiasta keskustellaan hänen kanssaan ja hänen tarpeitaan ymmärretään ja niihin halutaan vastata. Lapsen kannalta on tärkeää, että sisäilma-asiat näyttäytyvät yhtenä terveysongelmana muiden joukossa. Ongelmana, joka on olemassa ja johon saa tarvittaessa apua. Siten lapsi tulee nähdyksi. Hän saa olla olemassa sellaisena kuin on.

Nähdyksi ja arvostetuksi tuleminen suojaa lasta ja on tärkeää hänen identiteetilleen.

Lapsi mukaan

Oireileva lapsi elää lapsuuttaan tilanteessa, jossa hän saattaa jäädä ulos koulun arkirutiineista ja vuorovaikutuksesta koulukavereiden kanssa.

Lapsen mielialaa on tärkeää seurata. Aikuiset voivat tukea kaverisuhteiden säilymisessä poissaolojen ja sairastelun aikana. On tärkeää myös muistaa säännöllisesti miettiä keinoja, kuinka lapsi voisi osallistua ainakin osittain opetukseen ryhmänsä mukana. Lisäksi huoltajat voivat tukea kaverisuhteita vapaa-ajalla ja rohkaista lasta myönteisiin ajatuksiin tulevaisuutta kohtaan.

Lapsi on tärkeää pitää mukana hänen oman tilanteensa käsittelyssä. Kun lapsen oireita tutkitaan, rakennuksen tilannetta ja lapsen tuen tarvetta selvitetään tai jos lapselle lähdetään suunnittelemaan ja toteuttamaan koulunkäynnin erityisjärjestelyjä, pidetään lapsi mukana koko ajan. Viiden vaiheen mallissa on vinkkejä, miten tilanteesta voi missäkin vaiheessa keskustella lapsen kanssa.

Voit kertoa lapselle esimerkiksi, mitä milloinkin tehdään ja mihin sillä tähdätään. Kannattaa kysyä, mitä lapsi itse toivoo, millaisia ideoita hänellä on, miltä suunnitellut tai jo toteutuksessa olevat ratkaisut hänen mielestään vaikuttavat ja miten hänellä ylipäänsä tänään sujuu.

Etenkin pienempien lasten ajantaju on hyvin erilainen kuin aikuisilla. Päiväkin voi olla pitkä aika odottaa. Sen vuoksi on hyvä tuoda esiin tilanteen määräaikaisuutta. Palastele ja pilko tapahtumia. Kerro, että nyt tehdään tällainen kokeilu tähän tilanteeseen ja sitten katsotaan, olisiko rakennuksen tilanne jo parempi kuin nyt tai voimmeko kokeilla jotakin muuta ratkaisua.

Hankalia asioita ei tule jättää sanoittamatta ja käsittelemättä. Se luo turvattomuutta, koska silloin lapsi jää yksin epämääräisen tiedon kanssa.

Aikuisten tehtävä on kuitenkin paketoida asiat lapselle sopivaan muotoon ja säännöstellä tietoa lapsen ikätason mukaan.

Samalla se, että toimimme aidosti tilanteen ratkaisemiseksi ja että asiat edistyvät, luo lapselle turvaa ja vahvistaa hänen käsitystään siitä, että hänen tilanteensa on ratkaistavissa ja että hän on avun ja tuen arvoinen.

Sisäilmaoireiden käsittelyyn voit halutessasi hyödyntää yläastelaisten kanssa keskusteluun suunnattua tukimateriaalia Mistä sisäilmaoireilussa on kyse? (pdf)

Konkreettisia vinkkejä lapsen kohtaamiseen tarjoaa myös Lapsen kohtaamisen muistilista, joka on MLL:n ja lapsiasiavaltuutetun toimiston yhdessä tuottama työkalu eri ammattilaisten käyttöön. Listaan on konkretisoitu asioita, jotka on huomioitava silloin, kun asiakkaana on lapsi tai nuori.

Aikuinen on kanssasi, vaihtoehtoja on, edetään askel kerrallaan.

Vahvista myönteistä identiteettiä

Hankalien asioiden äärellä on aina tarpeen vahvistaa lapsen myönteistä identiteettiä. Lapsi on paljon muutakin kuin sisäilmaoireilu. Samalla kun sisäilmasta johtuviin ongelmiin etsitään ratkaisuja, niiden ei tule antaa täyttää arkea ja lapsen minäkuvaa.

Huolehdi siis siitä, että tuot konkreettisesti arkeen tilaa lapsen terveille puolille, niihin liittyville ominaisuuksille ja tekemiselle. Se on aina mahdollista, vaikka tilanne olisi kuinka hankala.

Käytännön vinkkejä

Kuuntele, usko ja validoi

Voit sanoa esimerkiksi:

  • Voi että, olet kyllä tosi kipeä, ja sinullahan on paljon poissaoloja. Tuon täytyy olla raskasta, etenkin kun asiassa on kaikilla näin paljon epätietoisuutta. Näin ei pidä olla, tämä tuntuu varmaan sinusta ikävältä.

Luo turvaa tarttumalla asiaan

Voit sanoa esimerkiksi:

  • Nyt otamme tästä jollain tavalla kopin. Vaikkei kaikkea tiedetä, et ole yksin tämän kanssa. Ei auta kuin lähteä toimimaan, koska jos tilanteeseen ei puutu, mikään ei muutu.
  • Aikuiset suhtautuvat sisäilma-asioihin eri tavoin ja tietävät siitä vaihtelevasti. Kerro rohkeasti omista kokemuksistasi ja ehdotuksistasi luotettavalta tuntuvalle aikuiselle – yhdessä kyllä löydämme eteenpäin askel kerrallaan.

Toimi käytännössä

Voit sanoa esimerkiksi:

  • On paljon hyviä kokemuksia siitä, että tällaisia tilanteita on onnistuttu ratkomaan. Tähän on jo ohjeistuksiakin, minä tutustun niihin. Poimitaan sieltä meille sopivat tavat toimia ja otetaan ne ihmiset mukaan, jotka voivat meitä tässä auttaa – keitä he sinun mielestäsi voisivat olla?
  • Et lähde tälle polulle yksin, vaan me autamme ja saatamme sinua. Jutellaan, mikä on hyväksi, ja pidetään toisemme kärryillä siitä, mitä tapahtuu. Sisäilma-asiat voivat olla haastavia, mutta me haluamme, että voit hyvin ja että voit käydä koulua muiden kanssa.

Suojaa

Luo arkeen taukoja sisäilma-asioista.

Turvallisessa ilmapiirissä lapsi kertoo yleensä oma-aloitteisesti, mitä hän kokee. Ongelmia ei tarvitse etsiä. Kun ratkaisuja mietitään ja toteutetaan, pidä lapsi mukana siinä, mitä tehdään, mutta suojaa samalla häntä turhalta kuormitukselta.

Punnitse, mitä ja miten keskustelet sisäilma-asioista lapsen kuullen ja mitkä asiat ovat vain muiden vanhempien tai työntekijöiden kanssa käsiteltäviä – lapsi alkaa helposti kantaa sinun kuormaasi. Vanhemman ja muiden aikuisten tehtävä on toimia puskureina lapsen ja yhteiskunnan välillä, sopivasti ikätason mukaan.

Vahvista lapsen tunnetta omasta arvokkuudestaan

Se, että olet lapselle läsnä ja toimit hänen tilanteensa parantamiseksi, välittää lapselle tätä tärkeää viestiä:

  • Ongelmat eivät ole sinun syytäsi, eikä sinun tarvitse niitä yksin kantaa. Autamme sinua, koska olet tärkeä tyyppi ja ansaitset voida hyvin!

Muut lapset mukaan

Jos lapselle toteutetaan erityisiä koulunkäynnin järjestelyjä, keskustele tilanteesta myös muun luokan kanssa.

Sisäilmasta oireilevat kokevat usein raskaaksi tilanteensa jatkuvan selittämisen. Muut lapset taas voivat olla epätietoisia ja huolissaan siitä, mitä tapahtuu. Voit keskustella tilanteesta luokan kanssa ja kertoa, kuinka he voivat osaltaan tukea luokkakaveriaan. Ensin kannattaa tietenkin jutella lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa siitä, onko heillä toiveita viestinnän suhteen.

Muut lapset voi ottaa mukaan sisäilmasta oireilevan lapsen huomioimiseen esimerkiksi Hengitysliiton verkkosivulta löytyvien tukioppilaskorttien avulla. Sisäilmasta sairastuneen oppilaan tukeminen koulun arjessa -kortit on laadittu Ratkaistaan yhdessä -hankkeessa Mannerheimin lastensuojeluliiton avulla. Kortit sopivat esimerkiksi yleisesti sisäilmaoireilusta keskusteluun sekä koulua vaihtavan oppilaan tukemiseen uudessa koulussa. Niitä voivat hyödyntää tukioppilaiden lisäksi myös opettajat. Sivulta löytyvät myös koulutuskalvot korttien käytön opetteluun.

Lisäluettavaa

Ei jätetä nuoria yksin sisäilmaongelmien kanssa – 8-luokkalainen Saija kertoo nuoren ajatuksista sisäilmasta sairastuttaessa

Peruskoulu sisäilmasairaana – 9-luokkalainen Nonna kertoo, kuinka suoritti peruskoulun loppuun etänä

MITÄ MIELTÄ OLET SISÄLLÖSTÄ? Voit valita useita vaihtoehtoja.