Tältä sivulta löydät tietoa, kuinka kohdata kouluterveydenhuoltoon tuleva lapsi, joka mahdollisesti oireilee sisäilmasta. Löydät sivulta työkaluja työsi tueksi. Sivu on suunnattu terveydenhuollon työntekijöille.
Terveydenhuoltoon tarvitaan työkaluja
Nämä ohjeet on laadittu Ratkaistaan yhdessä -hankkeessa, jossa tehtiin yhteistyötä usean kunnan kouluterveydenhuollon kanssa. Lasten sisäilmasta oireilun selvittämiseen kaivataan lisää työkaluja erityisesti kouluterveydenhoitajan vastaanotolle.
Hankkeessa koottiin kouluterveydenhuollon toimijoilta hyviä käytäntöjä niihin tilanteisiin, joissa lapsen epäillään oireilevan koulun sisäilmasta siten, että hän tarvitsee erityisiä koulunkäynnin järjestelyjä.
Nämä käytännöt löytyvät tältä sivulta. Niiden avulla kouluterveydenhuollossa voidaan lähteä selvittämään kunkin lapsen oireilua ja avuntarvetta.
Lisäksi sivulle on koottu linkkejä ohjeisiin, joita kouluterveydenhuolto voi hyödyntää osallistuessaan muiden toimijoiden kanssa sisäilmasta oireilevan lapsen koulunkäynnin järjestelyjen suunnitteluun ja voinnin seurantaan. Löydät sivulta myös neuvoja oireilevan lapsen kohtaamiseen.
Lopusta löytyy vielä tietoa, miten kouluterveydenhuollon roolia oireilmoitusten välittymisessä ja kokoamisessa voidaan tehokkaasti hyödyntää oppilaitosten sisäilmaongelmien varhaisessa havaitsemisessa.
Näissä ohjeissa ei käsitellä koulurakennuksen sisäilmaongelmien selvittämistä.
Kouluterveydenhoitaja on usein ensimmäisiä terveydenhuollon edustajia, joille oppilas kertoo voinnistaan ja epäilyistään, voisiko koulun sisäilma olla sairastelun ja huonon olon syynä. Lapsen tulevaisuuden kannalta on ratkaisevaa, tartutaanko hänen kertomaansa, miten hänen terveysongelmiaan selvitetään ja miten nopeasti hän saa tarvitsemaansa apua.
Terveydenhuollon rooli lapsen koulunkäynnin järjestelyissä
Tutustu Autetaan lasta -sivulla viisivaiheiseen malliin koulun sisäilmasta oireilevan lapsen koulunkäynnin järjestämiseksi. Terveydenhuollon rooli on tärkeä erityisesti näissä vaiheissa:
Vaihe 2: Selvittäminen
Kun selvitetään lapsen terveydentilaa ja oireiden yhteyttä kouluympäristöön. Kouluterveydenhuolto vastaa lapsen terveyden ja toimintakyvyn selvittämisestä.
Vaihe 3: Suunnittelu
Kun suunnitellaan yhdessä koulunkäynnin ratkaisuja niitä tarvitsevalle lapselle. Kouluterveydenhuolto toimii muun opiskeluhuollon apuna järjestelyjen suunnittelussa.
Vaiheet 4 ja 5: Toteutus ja seuranta
Kun toteutetaan yhdessä sovittuja järjestelyjä ja samalla seurataan niiden onnistumista ja arvioidaan jatkotoimien tarvetta. Kouluterveydenhuolto toimii muun opiskeluhuollon apuna. Terveydenhuollon rooli on tärkeä erityisesti lapsen terveydentilan seurannassa.
Onko oireiden syynä sisäilma? Kouluterveydenhuolto selvittää
Kun herää epäilys siitä, voivatko lapsen oireet ja toimintakyvyn heikkeneminen johtua sisäilmasta, ohjataan hänet kouluterveydenhuoltoon tarkempiin tutkimuksiin.
Ajan terveydenhuoltoon voi varata lapsen lisäksi kuka tahansa aikuinen, joka havahtuu asiaan ja toivoo tilannetta selvitettävän tarkemmin (lue lisää: Ohje 1: Huomaa oireileva lapsi).
Jotta terveydenhuolto pystyy selvittämään asiaa, se tarvitsee avukseen tietoa lapsen tilanteesta ja oireista. Tiedon hankkimisen tueksi voidaan hyödyntää seuraavia ohjeita ja muistilistoja, tarpeen mukaan sovellettuina:
- Apukysymyksiä kouluterveydenhuoltoon (Ohje 5). Nämä kysymykset on tarkoitettu terveydenhuollon avuksi vastaanottokäynnille.
- Vastaanotolle valmistautumisen ohje (Ohje 3). Ohje on suunnattu kaikille lapsen tilannetta tunteville aikuisille ja ikätason mukaan myös lapselle itselleen. Ohjetta voidaan hyödyntää myös terveydenhuollossa muistilistana, kun lapsen tilannetta kartoitetaan.
- Oirepäiväkirja (Ohje 6). Kouluterveydenhuolto opastaa tarvittaessa lasta/vanhempaa oirepäiväkirjan käyttöön ja sopii, milloin sen tuloksien ääreen palataan yhdessä uudella käynnillä.
Kouluterveydenhuolto arvioi myös muun seurannan tarpeen ja näiden toteutusmahdollisuudet (kuten päänsärkypäiväkirja ja PEF-seuranta).
Luonnollisesti lapsen terveydentilaa selvitetään ja tutkitaan myös kouluterveydenhuollon yleisten käytäntöjen mukaisesti muiden terveysongelmien ja sairauksien poissulkemiseksi.
Lisäksi kouluterveydenhuollon on tärkeää saada tiedot koulurakennuksessa mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista ja niiden tuloksista.
On kuitenkin hyvä muistaa, että oireet ovat aina yksilöllisiä. Rakennuksessa ilmenevä yleinen terveyshaitta on eri kysymys kuin se, voiko yksittäinen lapsi oireilla rakennuksessa. Rakennuksen tutkiminen auttaa hahmottamaan, onko rakennuksessa korjausta vaativia ongelmia ja missä rakennuksen osassa niitä on. Näin voidaan tehdä päätöksiä koko kouluyhteisön terveyden suojelemiseksi. Rakennuksen tilaa koskevista raporteista on hyötyä myös yksittäisen lapsen tilanteen kartoittamisessa ja ratkaisujen etsimisessä.
Ihmiset voivat kuitenkin oireilla sisäilmalle myös silloin, kun rakennuksessa ei ole yleistä terveyshaittaa. Tämä voi johtua esimerkiksi yksilöllisistä herkkyyksistä tai allergioista. Siksi on tärkeää selvittää sekä rakennuksen kuntoa että oireilevan lapsen vointia koulurakennuksessa.
Asiaa voi hahmottaa vertaamalla sisäilmaoireita pähkinäallergiaan: Kaikki eivät tarvitse pähkinätöntä ruokaa, mutta pähkinäallergikolle erityisen ruokavalion noudattaminen on ratkaisevaa.
Tutkimusten jälkeen
Jos vaikuttaa siltä, että lapsen terveysongelmien syynä tai osasyynä on koulun sisäilma, terveydenhuolto viestii tilanteesta eteenpäin kotiin ja kouluun.
Jos lapsi ei voi oireiden vuoksi opiskella luokkatiloissa tai tarvitsee muutoin moniammatillista tukea, yksilöllinen opiskeluhuolto on hyvä kanava lapsen auttamiseen. Siinä toimivat terveydenhuollon lisäksi esimerkiksi rehtori, opettaja, koulukuraattori sekä lapsi ja hänen vanhempansa.
Jatkotoimenpiteistä kannattaakin keskustella yhdessä muiden yksilöllisen opiskeluhuollon toimijoiden kanssa. Koulun asiantuntijoiden ja kodin ja koulun yhteistyön avulla voidaan kartoittaa tilanteeseen sopivat vaihtoehdot ja suunnitella toimet, joita lähdetään toteuttamaan. Terveydenhuolto tuo tähän pöytään mukaan oman asiantuntija-arvionsa.
Esimerkkejä koulunkäynnin järjestelyjen suunnittelun avuksi (Ohje 9)
Koulun ja opiskeluhuollon toimijoiden roolit (Ohje 7)
Lapsen voinnin seuranta
Lapsen terveydentilan ja toimintakyvyn seurantaa kannattaa kouluterveydenhuollossa jatkaa myös koulunkäynnin järjestelyjen toteuttamisen ajan (vaiheet 4 ja 5). Mikäli havaitaan, että jokin toimenpide ei auta, kokeillaan toista ratkaisua. Sisäilma-asioissa ei ratkaisujen löytäminen aina ole selkeä lineaarinen prosessi, vaan onnistuminen syntyy kokeilujen ja seurannan avulla. Sujuva kommunikaatio, tiedonvaihto osallisten välillä ja mahdollisuus avoimesti kertoa voinnista ja muutoksista on siksi ensiarvoisen tärkeää.
Seurannan ja arvioinnin avuksi (Ohje 12)
“Koitetaan yhdessä selvittää”
Lapsen kohtaamisessa vastaanotolla tärkeää on, että lasta kuunnellaan, rohkaistaan ja tuetaan.
Kun lapsi kokee, että hän voi puhua ja hänen kertomaansa tartutaan, se edesauttaa myös hänen henkistä hyvinvointiaan ja tukee terveen identiteetin muodostumista. Lapsen terveysongelmien ohittaminen sen sijaan voi jättää pysyvät jäljet.
Sisäilmaongelmat ja niihin liittyvät oiretilanteet ovat kuitenkin terveydenhuollolle hankalia selvitettäviä. Silti vaikka emme aina tietäisi mistä on tarkalleen kyse, voimme suhtautua lapseen kunnioittavasti ja toiminnallamme välittää hänelle viestin, että hänen kertomallaan on väliä ja että pyrimme ratkaisemaan tilannetta parhaamme mukaan.
Hyvä ja käyttökelpoinen lause moniin tilanteisiin on: “En vielä tiedä tästä kaikkea, mutta koitetaanpa yhdessä selvittää tilannetta ja löytää tähän toimiva ratkaisu.”
Lue lisää:
Sisäilma-asioissa on toimittava, vaikka kaikkea ei tiedetä
Ohje 14: Lapsen kanssa keskustelun tueksi
Paljon oireilevia lapsia? Sujuvat käytännöt oireilmoituksiin ja yhteistyöhön
Jotta tieto oireilevista saavuttaa terveydenhoitajan ja myös kulkee terveydenhuollolta eteenpäin kouluun ja sisäilmaryhmään, on tärkeää, että koulussa ja kunnassa on selkeät ohjeet oireilmoitusten tekemiseen, kirjaamiseen ja eteenpäin välittämiseen ja että näistä on viestitty kaikille osallisille selkeästi.
Löydät tietoa käytäntöjen tarkistamiseen ja kehittämiseen sivuilta Oireilmoitukset ja lapsen auttaminen ja Kehittäjän muistilista.
Esimerkiksi kun koulussa oireilee usea lapsi, työterveyshuoltoon kertyy tietoa työntekijöiden sairastamisesta tai koulurakennuksessa on havaittu sisäilmaongelmia, on tärkeää, että viesti näistä välittyy eteenpäin ja esimerkiksi kunnan sisäilmaryhmässä voidaan yhdessä muodostaa tilannekuvaa ja keskustella jatkotoimien tarpeesta.
Rakennusten tutkiminen ja korjaaminen voi kestää joskus hyvinkin pitkään. Lapsen opetusjärjestelyistä tulee aina huolehtia, vaikka rakennuksen tutkiminen olisi käynnistynyt. Jos oireilevia lapsia on paljon, voidaan toteuttaa erilaisia ryhmäratkaisuja. Esimerkiksi pienryhmiä voidaan siirtää opiskelemaan eri tiloihin tai luokkia, joissa pahiten oireillaan, väistötiloihin.
Hyödyllisiä käytäntöjä silloin, kun selvitetään sisäilmaongelmia koulussa, niiden terveyshaittaa ryhmätasolla tai pohditaan useiden lasten opetusjärjestelyjä:
- kouluterveydenhuolto osallistuu kohdekohtaisen ja kunnan sisäilmatyöryhmän kokouksiin
- kouluterveydenhuolto kirjaa ja seuraa oireilmoitusten määrää sisäilmatyöryhmän kanssa sovitulla tavalla
- kouluterveydenhuolto osallistuu koulujen sisäilmatilaisuuksiin ja tiedotteiden laatimiseen
- kouluterveydenhuolto osallistuu sisäilmastokyselyiden tilaamiseen ja niistä tiedottamiseen
- kouluterveydenhuolto osallistuu terveydensuojeluviranomaisen suorittamiin koulujen terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastuksiin.
On tärkeää, että ohjeet ja käytännöt viestimiseen ovat kunnossa ja niissä on huomioitu yksilön tietojen suojaaminen.
MITÄ MIELTÄ OLET SISÄLLÖSTÄ? Voit valita useita vaihtoehtoja.