Tältä sivulta löydät tietoa siitä, kuinka suunnitella sisäilmasta oireilevan lapsen koulunkäynti. Sivu on tarkoitettu sekä koulussa työskenteleville että lapsen vanhemmalle.
Näin pääset alkuun – Kuusi vinkkiä
Toimi yhdessä
Sisäilmasta oireilevan lapsen koulunkäynnin järjestelyt suunnitellaan ja sovitaan yhdessä, kodin ja koulun yhteistyönä. Lapsi osallistuu suunnitteluun.
Aloite kodin ja koulun yhteiselle palaverille voi tulla kotoa tai koulusta
Usein viesti lapsen avuntarpeesta koulunkäynnin järjestelyissä tulee terveydenhoitajalta (vaihe 2) hänen selvitettyään lapsen terveydentilaa. Myös rehtori, opettaja, vanhempi tai muu lapsen asiaa tunteva aikuinen voi tehdä aloitteen yhdessä työskentelystä.
Yhteinen näkemys syntyy keskustelemalla
Aluksi on tärkeää vaihtaa tietoa tilanteesta, jotta kaikille osallisille muodostuu yhteinen näkemys siitä, mikä lapsen toimintakykyä tukee tai heikentää sekä ymmärrys lapsen tarpeista.
Ratkaisujen räätälöinti on aina tilannekohtaista
Valintoihin vaikuttaa esimerkiksi lapsen terveydentila, koulussa ja kunnassa käytettävissä olevat tilat, muiden oireilevien lasten määrä ja se, mitä lapsi ensisijaisesti tarvitsee juuri tällä hetkellä.
Järjestelyjä koordinoidaan koulun puolelta
Henkilö, joka sovitaan koordinoijaksi, vaihtelee kunnittain ja kouluittain. Se voi olla esimerkiksi opettaja, erityisopettaja tai opo.
Koulunkäynnin järjestelyt kannattaa suunnitella ja toteuttaa moniammatillisesti
Jokainen tuo kokonaisuuden suunnitteluun mukaan oman asiantuntemuksensa. Löydät sivulta Koulun ja opiskeluhuollon palveluiden roolit tietoa eri toimijoiden tehtävistä ja sivulta Vanhemmalle: Kun lapsi tarvitsee apua koulunkäynnin järjestämiseen tietoa siitä, kuinka vanhempana voit edistää koulunkäynnin järjestelyjen suunnittelua.
Esimerkkejä siitä, millaisia erilaisia ratkaisuja sisäilmasta oireilevan lapsen koulunkäynnin järjestämiseen voidaan lähteä kokeilemaan, löydät sivulta Suunnittelun avuksi (Ohje 9).
Suunnitelmallisuus ja roolitus helpottaa tilanteen hoitamista – Etene näin
Koulunkäynnin järjestelyt laaditaan aina yksilökohtaisesti oppilaan etu huomioiden. Yksilölliset järjestelyt voivat koskea yhtä tai useampaa oppiainetta. Opetus voidaan tarvittaessa järjestää määräaikaisesti normaalista tuntijaosta ja opetussuunnitelmasta poiketen.
Lapsen koulunkäynnin ratkaisuissa huomioidaan sekä terveydellinen, pedagoginen että sosiaalinen näkökulma.
Sisäilmasta oireilevan lapsen koulunkäynnin suunnittelussa voidaan edetä seuraavasti.
1. Kartoitetaan lapsen tilanteeseen soveltuvat tilavaihtoehdot
Onko mahdollista esimerkiksi:
- vaihtaa tilaa koulun sisällä
- vaihtaa koulua kunnan sisällä
- vaihtaa tilaa kunnan omistamien kiinteistöjen sisällä (kuten kirjasto tai nuorisotila) tai hyödyntää muita tiloja kunnassa (yritystilat ym.)
- järjestää opiskelu koulun läheisyydessä väistötiloissa
- käyttää taito- ja taideaineiden osalta muiden koulujen tiloja
- ostaa lapselle koulupaikka naapurikunnasta (lähettävä kunta vastaa kuluista)
- opiskella kotona koulun vastatessa opetusjärjestelyistä.
Silloin kun mahdollista, suosi ratkaisuja, joissa koko ryhmä vaihtaa tilaa yksittäisen lapsen sijaan. Näin turvataan lasten sosiaalisia suhteita.
2. Kartoitetaan sopivat opetusjärjestelyt
Onko hyödyllistä esimerkiksi:
- lyhentää tai jaksottaa yksittäisen lapsen kouluviikkoa
- käynnistää pienryhmäopetus oireileville lapsille, jos heitä on useita
- yhdistää osakoulupäivä etäopetukseen (hybridiopetus)
- käynnistää etäopetus
- mahdollistaa opetuksen seuraaminen videoyhteydellä.
3. Hyödynnetään kolmiportaista tukea
Lapsella on oikeus saada opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä.
- Tukea on saatavilla kolmiportaisesti (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki). Näitä kolmiportaisen tuen muotoja voidaan sisäilmasta oireilevienkin kohdalla hyödyntää oppimisen ja koulunkäynnin tueksi jo varhaisessa vaiheessa.
- Jotta toteutettavat ratkaisut vastaavat lapsen tarpeisiin, on hyvä tuen astetta ja muotoa suunniteltaessa selvittää ja huomioida sisäilma-asioiden lisäksi esimerkiksi oppilaan poissaolojen määrä, muut mahdolliset vaikeudet pysyä opetuksessa ja kouluyhteisössä sekä tuen tarve kouluyhteisöön kiinnittymisessä.
- Monelle sisäilmasta oireilevalle lapselle jo yleisen ja tehostetun tuen keinot voivat olla riittäviä. Tehostettuun tukeen siirtyessä on tehtävä oppimissuunnitelma, joka perustuu pedagogiseen arvioon. Suunnitelman tekeminen kannattaa myös yleisen tuen tasolla, sillä se auttaa hahmottamaan tilannetta, lapsen tarpeita ja tuen toteutusvastuita.
- Mikäli yleinen ja tehostettu tuki eivät riitä, tulee tehdä arvio erityisen tuen tarpeesta. Erityisen tuen tarve voi olla määräaikainen. Erityisestä tuesta tulee aina tehdä tarvittavat päätökset sekä laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS. Erityisen tuen päätös puretaan tarpeen päätyttyä.
- Rehtori päättää erityisistä opetusjärjestelyistä. Mikäli lapsi on erityisen tuen piirissä, päättää rehtori erityisistä opetusjärjestelyistä erityisen tuen päätöksessä. Muutoin rehtori tekee opetusjärjestelyistä erillisen päätöksen. Päätös on aina määräaikainen.
Lisätietoa kolmiportaisesta tuesta löydät muun muassa ePerusteet-sivustolta, oppimis- ja ohjauskeskus Valterista, LukiMat-sivustolta.
Opetushallitus on koonnut lisätietoa erityisestä tuesta sivulle Erityinen tuki.
4. Suunnitellaan käytännön toteutus ja vastuunjako
Kun on yhdessä hahmoteltu suunta sille, mitä lähdetään kokeilemaan, siirrytään suunnittelemaan lapsen koulunkäynnin käytännön toteuttamista. Suunnitellaan esimerkiksi tarvittavat tukitoimet aikataulut, vastuuhenkilöt ja viestintätavat.
- Tätäkin suunnittelua tehdään yhteistyössä kuullen lasta, vanhempaa ja muita osallisia .
- Selvitetään, kuka koulun opetushenkilökunnasta voisi lähteä koordinoimaan järjestelyjä ja mitä resursseja hän tähän tarvitsee.
- Arvioidaan määräaikaisuuden kesto sekä suunnitellaan aikataulutus uusille tapaamisille .
- Suunnitellaan, miten järjestelyjen toimivuutta ja vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan .
- Sovitaan viestintäkanavat ja yhteydenottotavat.
- Sovitaan, miten lapsen yhteys ja osallisuus omaan ryhmään säilyy järjestelyjen aikana .
- Sovitaan oppilaan ja hänen vanhempiensa kanssa, kuinka oppilaan tilanteesta tiedotetaan ja keskustellaan kouluyhteisössä.
5. Laaditaan oppimissuunnitelma
Oppilaalle kannattaa laatia oppimisen ja koulunkäynnin tueksi oppimissuunnitelma.
- Oppimissuunnitelma vaaditaan tehostetun tuen tasolla, mutta se on suositeltavaa laatia jo yleistä tukea tarjottaessa.
- Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Sitä päivitetään tarvittaessa.
- Suunnitelmaan kannattaa kirjata muun muassa tuen tarve, erityistarpeet, oppimisympäristöihin liittyvät ja pedagogiset ratkaisut, oppilashuollon tuki ja se, miten ja milloin suunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan. Käytännössä suunnitelmaan voidaan esimerkiksi kirjata henkilökohtainen lukujärjestys ja koota tiedot lapsen tehtävistä ja niiden palautuksesta, arviointi ja koeaikataulut sekä suoritustavat oppiaineittain ja se, missä eri paikoissa ja kuinka opetus järjestetään. Lisätietoa oppimissuunnitelmasta ePerusteet-sivustolla.
- Erityisen tuen piiriin siirryttäessä tehdään aina HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma), pedagoginen arvio ja hallintopäätös. Lisätietoa HOJKSista ePerusteet-sivustolla.
Tarvittaessa sisäilmasta oireilevalle oppilaalle voidaan hyödyntää myös vuosiluokkiin sitomatonta opetusta. Vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen osallistuville oppilaille tulee laatia oma opinto-ohjelma, jonka mukaan opetus toteutetaan.
Kouluille: Hyviä käytänteitä erityisten opetusjärjestelyjen suunnittelussa ja toteuttamisessa
- Huolehdi oppilaan ja vanhempien kuulemisvelvoitteen toteutumisesta.
- Selvitä, mitä asioita hallintopäätöksen tueksi mahdollisesti tarvittavan oppilaan lääkärintodistuksen tulee sisältää, mistä se hankitaan ja mihin se toimitetaan.
- Nimeä oppilaan koulunkäynnin järjestelyihin koordinaattori, joka seuraa oppilaan tilannetta ja johon vanhemmat voivat olla yhteydessä.
- Laadi oppilaalle lukujärjestys, johon aikataulutetaan lähiopetus, etäyhteyden kautta tapahtuva opetus ja itsenäinen opiskelu.
- Varmista, että oppilas ja vanhemmat saavat ajantasaista tietoa opetuksesta.
- Sovi vanhempien kanssa, miten esimerkiksi läksyt toimitetaan oppilaalle ja miten toimitaan oppilaan ollessa sairaana.
- Varmista, että kotona opiskelevalla oppilaalla on tarvittavat opiskeluvälineet.
- Suunnittele käytännöt oppilaan arviointiin, kouluruokailuun, opiskeluhuoltoon ja koulukuljetuksiin.
- Järjestä oppilaalle mahdollisuus osallistua koulun juhliin, välitunteihin ja kouluyhteisön tapahtumiin etäyhteyden kautta. Varmista, että oppilas saa kutsun koulun retkille.
- Varmista, että oppilas saa tarvitsemansa oppimateriaalit ja yhteys opiskeluhuollon palveluihin säilyy.
MITÄ MIELTÄ OLET SISÄLLÖSTÄ? Voit valita useita vaihtoehtoja.