Millaisia ratkaisuja voidaan lähteä kokeilemaan, kun lapsi ei pysty opiskelemaan luokan mukana opetustiloissa? Tältä sivulta löydät konkreettisia vinkkejä ja esimerkkejä. Ohjeet sopivat kaikille lapsen koulunkäynnin ratkaisujen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuville.
Kun sisäilma aiheuttaa esteitä normaaliin koulunkäyntiin, kannattaa aina edetä tapauskohtaisesti. Soveltuvaan ratkaisuun vaikuttaa esimerkiksi:
- miten vakavasti lapsi oireilee
- onko hän sairastunut vastikään vai ovatko terveysongelmat pidempiaikaisia
- mikä oireita lapselle aiheuttaa
- minkä ikäinen lapsi on ja mikä hänen koulunkäynnissään on juuri nyt tärkeintä
- millaisia tiloja ja muita resursseja on käytettävissä
- minkä kokoisessa koulussa ja kunnassa lapsi opiskelee ja millainen kouluverkko alueella on
- onko luokassa/koulussa/kunnassa muita lapsia, jotka myös tarvitsevat apua koulunkäynnin järjestämiseen sisäilmasta sairastamisen vuoksi.
Näiden erojen vuoksi yhtä kaikkiin tapauksiin sopivaa ratkaisuvaihtoehtoa ei voi tarjota. Tältä sivulta löydät monia erilaisia esimerkkejä sisäilmasta oireilevan yksittäisen lapsen tai pienen lapsiryhmän koulunkäynnin järjestelyiksi.
Voit soveltaa niitä suoraan, jos ne sopivat teidän koulunne ja lapsenne tarpeisiin, tai voitte yhdessä ideoida tilanteeseen sopivia muita ratkaisuja.
Kun toimenpiteitä suunnitellaan, on hyvä hahmottaa seuraavat asiat:
Kuormittunut elimistö tarvitsee lepoa, ei lisäiskuja. Jos lapsi on juuri sairastunut ja hän sairastuu helposti monenlaisissa tiloissa ja monista erityyppisistä altistuksista, kannattaa ottaa aikalisä ennen uusiin kokeiluihin siirtymistä. Tämä johtuu siitä, että jos lapsen elimistö on kovin kuormittunut, tulee oireita helposti ja todennäköisyys ratkaisuyritysten onnistumiseen laskee. Kun taas lapsen keholle annetaan toipumisaikaa, oireherkkyys voi tasoittua. Silloin on myös helpompi hahmottaa, mikä lapsen toimintakyky ja oireherkkyys pidemmällä aikavälillä on, ja ratkaisut voidaan kohdentaa tähän sopiviksi.
Samasta syystä on tärkeää, että ei tehdä liian monia kokeiluja peräkkäin nopeaan tahtiin ja että tilakokeilujen määrä pidetään rajallisena. Pahimmillaan pitkät kokeilukierteet tiloista toisiin johtavat vain lapsen entistä pahempaan sairastumiseen ja herkistymiseen, jolloin soveltuvaa tilaa on entistä hankalampi löytää.
Mahdollisista epäonnistuneista kokeiluista täytyy ehtiä toipua rauhassa ennen uuden kokeilun aloittamista. Jos oireet/oireherkkyys ovat vielä ”päällä” edellisestä altistumisjaksosta, ei ole mahdollista erottaa, mikä ympäristö on lapselle sopiva ja mikä ei. Tämän vuoksi valitaan ensin yksi ratkaisu, jota kokeillaan rauhassa. Näistä on esimerkkejä alla. Jos kokeiltu ratkaisu ei toimi, pidetään taukoa ennen uuden kokeilemista.
Ratkaisut voidaan vaiheistaa. On esimerkiksi mahdollista järjestää ensin lapselle etäopetusta ja myöhemmin pienryhmäopetusta vaihtoehtoisissa tiloissa.
Sisäilmasta oireileville lapsille perustettiin oma pienryhmä. Ryhmän vastuuopettajaksi nimettiin sisäilmasta oireileva opettaja, joka ei voinut opettaa normaalisti omassa toimipisteessään.
Terveys, oppiminen ja osallisuus
Kun suunnitellaan, miten lapsen koulunkäynti järjestetään, tavoitteina tulee olla lapsen terveys, mahdollisuus koulunkäyntiin ja sosiaalisten suhteiden jatkuminen.
Näitä voidaan väliaikaisesti painottaa keskenään eri tavoin, jos se on tilanteeseen nähden tarkoituksenmukaista.
Esimerkiksi 9-luokkalaisella oppivelvollisuuden loppuunsaattamisen tärkeys voi painottua peruskoulun päättökeväänä enemmän verrattuna vaikkapa ryhmässä toimimista opettelevaan ekaluokkalaiseen. Valintoihin vaikuttaa myös se, ovatko lapsen kaverisuhteet pääasiassa luokan sisällä vai myös koulun ulkopuolella – esimerkiksi harrastuksissa – ja millainen oppija lapsi on. Moniammatillisesti ja yhdessä lapsen, kodin ja koulun kanssa toimimalla etsitään kulloinkin sopivin ratkaisu.
Mahdollisia ratkaisuja
- muokataan fyysistä oppimisympäristöä esimerkiksi seuraavasti:
– muutetaan siivouskäytäntöjä
– siirrytään koulussa tai luokassa hajusteettomuuteen
– korvataan oireita aiheuttava irtaimisto ja oppimateriaalit paremmin soveltuvilla
– tehostetaan ilmanvaihtoan
– hankitaan ensiavuksi laadukas ilmanpuhdistin - lisätään ulkoilua koulupäivien aikana
- lapsi vaihtaa tilaa koulun sisällä
- lapsi vaihtaa rakennusta kunnan sisällä
- lapsi tekee osittaista/lyhennettyä koulupäivää
- lapsi opiskelee pienryhmässä
- lapsi saa etäopetusta
- lapsi siirtyy opiskelemaan kuntaan, jossa on hänelle sopiva koulu; kotikunta ostaa lapselle opiskeluoikeuden naapurikunnasta.
Esimerkkejä onnistuneista ratkaisuista kouluissa ja kunnissa
Yksittäisen lapsen koulunkäynnin järjestelyt
- Lapsi välttää yhtä koulurakennuksen luokkahuonetta, joka on havaittu hänen hyvinvoinnilleen ongelmalliseksi. Tämän oppitunnin lapsi opiskelee rinnakkaisluokan kanssa. Päätös tästä järjestelystä oli rehtorin, joka yhdessä terveydenhoitajan, lapsen ja vanhemman kanssa totesi oireiden liittyvän erityisesti yhteen luokkatilaan. Tässä luokkatilassa todettiin myöhemmin vakavia ongelmia ja se suljettiin myös muilta oppilailta, jolloin lapsi palasi normaalin opiskeluun muun luokan kanssa.
- Lapsi sai etäopetusta kevään ajan. Luokanopettaja avasi koululuokan kameran aina oppituntien alussa, ja lapsi seurasi opetusta kameran välityksellä. Opettaja osallisti lasta opetukseen mahdollisimman paljon. Aina oppitunnin alussa opettaja ja muut oppilaat tervehtivät myös etäoppilasta. Huomattiin, että luokan oppilaat muistivat muutenkin linjojen takana olijaa ja vinkkasivat opettajalle, kun huomasivat hänen viittaavan tai kirjoittavan viestikenttään kysymyksiä ja kommentteja. Etäopetuksessa oleva lapsi teki lyhennettyä koulupäivää.
- Yhdessä lapsen, vanhemman, kouluterveydenhoitajan, luokanopettajan ja rehtorin kanssa päätettiin muuttaa lapsen kouluviikon rakennetta ja koulupäivien pittuutta. Hän kävi koulua luokan mukana koulurakennuksessa maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Tiistaisin ja torstaisin hän seurasi opetusta etäyhteydellä. Etäpäivinä hän osallistui vain osalle oppitunneista. Tällä järjestelyllä lapsi pystyi suorittamaan kevään opinnot loppuun ennen yläasteelle siirtymistä. Hän kesti altistukset, kun välipäivät tauottivat altistumista. Opetusta välipäivinä koordinoi luokanopettaja. Hän sai siitä korvauksen.
- Lapsi opiskeli toisen vuosiluokan kokonaan kotoa käsin etäyhteydellä. Luokanopettaja huolehti yhteyden toimimisesta ja sai tähän teknistä tukea. Luokkaan hankittiin kokousmikrofoni. Välitunneilla lapsi kävi koulussa moikkaamassa kavereitaan ja osallistui joidenkin oppiaineiden opetukseen pääosin muissa kuin oman luokan luokkatiloissa. Resurssiopettaja kävi kolme kertaa viikossa kotona auttamassa opiskelussa. Kolmannen luokan alussa lapsi palasi opiskelemaan luokkaan, kun koko luokka siirtyi hänelle sopiviin väistötiloihin. Lapsi oli kokeillut parakkiväistötiloja jo ensimmäisellä luokalla useaan kertaan, mutta hän sairastui niissä joka kerralla. Kolmannelle luokalle luokka sai ensimmäistä kertaa parakkitilat, joissa ei ollut aiemmasta homekoulusta tuotua irtaimistoa.
- Lapsi vaihtoi koulua kunnan sisällä, kun koulunkäynti omassa koulussa osoittautui hänen terveydelleen haitalliseksi. Kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin ohjeiden mukaan lapselle suunniteltiin kouluvaihto kunnan toiseen kouluun. Koulunvaihto toteutettiin ns. saattaen vaihto -periaatteella, eli lapsi sai käydä etukäteen tutustumassa kouluun ja koulun henkilökunta oli häntä vastassa ja tutustuttamassa koulutiloihin. Tilannetta seurattiin tiiviisti koulunvaihdon jälkeen, ja ratkaisu osoittautui toimivaksi. Päätöksen koulunvaihdosta teki rehtori, ja sitä pohjustivat keskustelut kouluterveydenhoitajan, koululääkärin, vanhemman, opettajan ja lapsen kanssa. Lapsi kokeili ensin uutta koulua lyhytaikaisesti, ja kun ratkaisun havaittiin toimivan, koulunvaihto virallistettiin. Kun lähikoulua vaihdetaan kunnan päätöksellä, kaikki lähikoulun oikeudet (esimerkiksi maksuton koulukuljetus) säilyivät.
- Kunnasta ostettiin väliaikaisesti lapselle koulupaikka naapurikunnasta, jossa oli sisäilmaltaan soveltuva parakki. Lähettävä kunta vastasi palvelun kustannuksista mukaan lukien koulukuljetukset, kouluruokailu ja opetus.
- Lapsi sai vakavia oireita oppikirjoista, jotka tuotiin kotiin ongelmarakennuksesta. Lapsi oli ehtinyt herkistyä pahasti sisäilmaongelmaisessa koulussa myös kemikaaleille, ja sai siksi oireita uusienkin koulukirjojen painomusteista. Oppikirjoiksi hänelle hankittiin sähköisiä oppimateriaaleja ja skannattiin koulukirjoista harjoituksia tabletilla käytettäväksi. Nämä sopivat lapselle hyvin, ja opinnot edistyivät.
Useamman lapsen/pienryhmän koulunkäynnin järjestelyt
- Sisäilmasta oireileville oppilaille perustettiin oma etäkoulu yli luokka-asteiden. Erityisistä opetusjärjestelyistä tehtiin päätökset ja laadittiin oppimissuunnitelma. Ryhmälle palkattiin vastuuopettaja (tässä hyödynnettiin sisäilmasta oireilevaa opettajaa, joka ei voinut opettaa normaalisti omassa toimipisteessään). Opettaja tapaa lapsia päivittäin muutaman tunnin ajan kirjaston tiloissa, pitää yhteyttä aineenopettajiin ja lasten vanhempiin, ohjaa oppilaita aineenopettajien antamien tehtävien tekemisissä ja valvoo kokeet. Tämän lisäksi oppilailla on aineenopettajien antamaa yksilöllistä etäopetusta tehdyn lukujärjestyksen mukaan, se toteutetaan videopuhelujen välityksellä.
- Lukion rehtori ilmoitti oppilaille ja heidän vanhemmilleen, että tilanteessa, jossa oppilas kokee oireilevansa koulurakennuksen sisäilmasta, hän voi ilmoituksella saada etäopetusta. Lukiorakennus oli todettu sisäilmaltaan ongelmalliseksi ja koulussa oireili hyvin moni, mutta uusi koulu oli valmistumassa vasta kahden vuoden päästä. Rehtorin ratkaisu liittyi tähän välivaiheeseen.
- Koulussa oli kolme oppilasta, jotka kävivät koulua kotoa käsin etäopetuksen varassa. Heidän koulunkäynnin järjestelyjään koordinoitiin koulun puolelta erityisopettajan toimesta. Erityisopettaja piti yhteyttä lapsiin, aineopettajiin ja vanhempiin sekä ohjasi oppilaita koulutehtävien tekemisessä.
- Koulun erään luokan oppilaista kaksi siirrettiin opiskelemaan koulun toiseen siipeen pieneen erityisluokkatilaan. Heidän oireensa helpottivat päätöksen seurauksena. Tilassa lapset opiskelivat sekä itsenäisesti että saivat opetusta ja ohjausta resurssien mukaan luokanopettajalta ja koulunkäynnin ohjaajalta. Päätös oli väliaikainen, sillä seuraavana syksynä kaikki koulun oppilaat pääsivät uusiin koulutiloihin.
- Lapsille perustettiin ”sisäilmaluokka” koulurakennuksen vieressä olevaan parakkirakennukseen. Lapsia koottiin luokkaan yli luokka-asteiden. Opettajana toimi itsekin sisäilmasta sairastunut opettaja. Luokkatilaan sovittiin yhtenäiset säännöt, kuten hajusteettomuus. Luokkatilan käyttö rajattiin vain sisäilmasta oireileville lapsille, eikä luokkatilassa vieraillut muita.
- Sisäilmasta oireilevien lasten opetus voidaan myös järjestää muiden erityisiä opetusjärjestelyjä tarvitsevien lasten opetuksen yhteydessä silloin, kun lapsia, jotka eivät syystä tai toisesta pysty opiskelemaan lähikoulun tiloissa, on useita.
Tällaista pienryhmäopetusta voidaan organisoida tilanteesta riippuen joko koulukohtaisesti, kuntakohtaisesti tai jopa yhteistyössä usean kunnan kanssa. Opetusta on tällä tavoin järjestetty niin kasvokkain kuin etänä. Tukea tarvitsevien lasten kanssa työskentelee juuri tähän palkattu opettaja.
Esimerkiksi Vantaalla on kehitetty Otan susta kopin -toimintamalli auttamaan oppilaita, jotka eivät pysty opiskelemaan lähikoulun tiloissa. Syynä voivat olla esimerkiksi psyykkiset ongelmat, poissaolot, koulukiusaaminen tai sisäilmaoireilu. Tukea tarvitsevien lasten kanssa työskentelee juuri tähän palkattu opettaja, jolla on etäopetettavia lapsia noin kymmenen. Tuki on tarkoitettu väliaikaiseksi. Tavoitteena on, että lapset eivät jää yksin ja putoa kelkasta ja voivat jossain vaiheessa palata lähiopetukseen. Malli perustuu oppilaan ja perheen aidolle kohtaamiselle sekä joustavan opetusmuodon löytämiselle oppilaan tarpeista käsin. Lisätietoa löytyy Vantaan kaupungin Otan susta kopin -sivulta.
Kannattaa huomioida myös
Hajusteiden käytön vähentäminen koulussa
Eri tutkimusten mukaan jopa 10–40 % ihmisistä saa jonkinlaisia oireita hajusteista. Moni sisäilmaongelmille altistunut herkistyy myös kemikaaleille ja saa hyvinvointiaan merkittävästi heikentäviä oireita hajustetuista tuotteista, kuten partavesistä ja parfyymeistä, hajustetuista pyykinpesuaineista ja voimakkaasti tuoksuvista deodoranteista.
Vaikka kaikki eivät akuutisti oireile hajustetuille tuotteille, monet hajustekemikaalit sisältävät aineita, jotka tiedetään terveydelle ja ympäristölle haitallisiksi. Kouluissa voidaan hyvinvoinnin edistämiseksi ottaa käyttöön hajusteeton koulu -toimintatapa ja lisätä pohdintaa teollisten hajusteiden käytön vaikutuksista ja tarpeellisuudesta esimerkiksi terveystiedon ja ympäristökasvatuksen tunneilla sekä koulutilojen infotauluilla.
Ilmanvaihdolla voidaan parantaa koulutilojen sisäilmaa
Ilmanvaihdon tehostaminen ja sen pitäminen päällä ilman pitkiä taukoja voi kohentaa rakennuksen sisäilman laatua niin, että oireilu rakennuksessa vähenee. Joissain tapauksissa myös tehokkaista ilmanpuhdistimista on saatu apua sillä välin, kun pysyvämpiä ratkaisuja on selvitetty. Näiden ratkaisujen toimivuus on kohde- ja tapauskohtaista.
Tiedetään, että tunkkainen sisäilma vaikuttaa yleisesti kognitiivisiin kykyihin, virkeyteen ja ajatteluun. Välitunneiksi kannattaa lähteä ulos virkistämään kehoa ja mieltä, jotta oppiminen sujuu. Oppimistehtäviä voidaan myös suunnitella osin sellaisiksi, että niiden toteuttaminen onnistuu muualla kuin neljän seinän sisällä.
Lisälukemista
Tietoa ja vinkkejä sisäilmasta sairastuneille soveltuvista järjestelyistä:
Sisäilmasairaus ja opiskelu -opas, Homepakolaiset ry
Käytännön keinoja työjärjestelyihin, Homepakolaiset ry
Hajusteiden vähentäminen:
TuoksutON –kampanja, Hengitysliitto
Tuoksutko liikaa -juliste, Allergia-, Iho- ja Astmaliitto
Irtaimiston puhdistaminen:
Mitä tehdä irtaimistolle sisäilmaongelmissa? Vinkkejä kodin irtaimiston käsittelyyn ja puhdistukseen, Homepakolaiset ry
Hyvän sisäilman merkitys kognitiivisiin toimintoihin
Hyvä sisäilma tukee työtehoa, Homepakolaiset ry
Tietoa tekijänoikeudesta liittyen oppimateriaaleihin:
https://www.opettajantekijanoikeus.fi/
https://teaching.helsinki.fi/ohjeet/artikkeli/avoin-opetus-ja-tekijanoikeudet
MITÄ MIELTÄ OLET SISÄLLÖSTÄ? Voit valita useita vaihtoehtoja.