Miten koulunkäynti järjestetään sisäilmasta oireilevalle lapselle?
Tällä sivulla kuvataan sisäilmasta oireilevan lapsen koulunkäynnin järjestämiseen tarkoitettu Viiden vaiheen malli.
Löydät tietoa mallin käyttötarkoituksesta Autetaan lasta -sivulta ja tarkemmat ohjeet sen käyttöön mallin Ohjepankista.
Tutustu viiteen vaiheeseen
1. Huomaa
Lapsi tai aikuinen kotona/koulussa
huomaa lapsen huonovointisuuden ja varaa ajan kouluterveydenhuoltoon
2. Selvitä
Kouluterveydenhuolto
selvittää lapsen oireita ja arvioi tarvetta yksilöllisille koulunkäynnin järjestelyille.
3. Suunnittele
Koulu yhdessä kodin kanssa
laatii suunnitelman lapsen koulunkäynnin järjestelyjen toteuttamiseksi.
4. Toteuta
Koulu
vastaa suunnitelman toteuttamisesta ja seuraa ratkaisujen toimivuutta yhdessä kodin kanssa.
5. Arvioi
Koti ja koulu
arvioivat jatkotoimien tarvetta.
Seuraavassa kuvataan kukin vaihe tarkemmin.
Vaihe 1: Huomataan lapsen oireilu
Lapsi oireilee koulussa tai koulupäivien jälkeen. Lapsella itsellään tai jollakin aikuisella koulussa tai kotona herää ajatus: voiko kyse olla sisäilmasta? Sen selvittämiseksi lapsi ohjataan kouluterveydenhuoltoon. Käynneille valmistaudutaan.
Ketkä toimivat?
Kuka tahansa voi nostaa asian esiin: lapsi, huoltaja, kouluterveydenhoitaja tai -lääkäri, opettaja tai muu lapsen tilannetta tunteva aikuinen. Sisäilmasta oireileva lapsi voi ohjautua terveydenhuoltoon myös poissaoloseurannan pohjalta. Huoltaja valmistautuu lapsen kanssa vastaanotolle.
Mitä tehdään?
Aloitetaan tilanteen selvittäminen ja terveydenhuollon käynnille valmistautuminen:
- Varataan lapselle aika kouluterveydenhuoltoon.
- Huoltaja kokoaa valmiiksi tiedot lapsen mahdollisista hoitotahoista ja tehdyistä tutkimuksista.
- Huoltaja voi valmistautua lapsen kanssa käynnille myös
a) havainnoimalla, liittyvätkö oireet erityisesti koulupäiviin vai onko niitä myös viikonloppuisin ja lomilla
b) pohtimalla, miten oireet ovat näkyneet lapsen koulunkäynnissä ja mitä huolia siihen liittyy
c) miettimällä, voiko oireille olla muita syitä. - Huoltaja ilmoittaa lapsen voinnista myös rehtorille, ellei asia vielä ole rehtorin tiedossa. Rehtorille kerrotaan, että tilannetta kartoitetaan seuraavaksi terveydenhuollossa (vaihe 2). Jos tapaus on akuutti tai sitä on käyty jo läpi aiemmin, rehtori voi samanaikaisesti käynnistää opetusjärjestelyjen suunnittelun (vaihe 3). Rehtorilta huoltaja saa myös tietoa siitä, onko rakennuksessa ollut muita sisäilmaoire-epäilyjä.
Aikuiset keskustelevat tilanteesta lapsen kanssa
Lasta kannattaa rohkaista kertomaan tuntemuksistaan, jotta aikuiset voivat auttaa. Lapselle on hyvä kertoa, että aikuiset etsivät ratkaisuja tilanteeseen. Lapselle voi antaa positiivista palautetta siitä, että hän yrittää tehdä koulutehtäviään, ja kertoa, että aikuiset haluavat auttaa häntä koulunkäynnissä.
Mitä on tärkeää huomioida, jotta päästään eteenpäin?
- Apua tarvitseva lapsi ohjataan aina terveydenhuoltoon. Silloinkin, kun ei ole vielä varmuutta, liittyvätkö oireet sisäilmaan, kun tiedossa ei ole muita oireilevia lapsia tai rakennusta ei ole tutkittu tai todettu siinä terveydensuojelulain mukaista terveyshaittaa.
- Lapsen avuntarvetta lähdetään selvittämään suunnitelmallisesti. Lasta tulee auttaa mahdollisimman nopeasti.
Tätä vaihetta varten löydät ohjepankista ohjeet:
Ohje 1: Huomaa oireileva lapsi
Ohje 2: Vanhemmalle: Kun epäilen lapseni oireilevan sisäilmasta
Ohje 3: Valmistaudu terveydenhuollon käynnille
Käytettäväksi koko prosessin aikana:
Ohje 14: Lapsen kanssa keskustelun tueksi
Vaihe 2. Selvitetään lapsen oireita
Kouluterveydenhuolto selvittää lapsen tilannetta. Liittyvätkö lapsen oireet sisäilmaan, vai onko kyse jostain muusta? Miten oireilu vaikuttaa lapsen koulunkäyntiin? Onko tarvetta alkaa suunnitella yksilöllisiä koulunkäynnin järjestelyjä? Mitä tutkimuksia tai hoitoa lapsi tarvitsee oireidensa perusteella?
Ketkä toimivat?
Koti ja koulu yhdessä. Kouluterveydenhuollon vastaanotolle osallistuvat lapsi, kouluterveydenhoitaja/koululääkäri ja lapsen iän ja kehitystason mukaan huoltaja(t). Lapsen hoidon ja oppimisen tuen tarpeen selvittämisessä terveydenhuollon, koulun ja kodin välinen vuorovaikutus on tärkeää. Kouluterveydenhuolto on tarvittaessa yhteydessä muihin opiskeluhuoltopalveluihin (kuraattori, psykologi).
Mitä tehdään?
Kouluterveydenhuolto kartoittaa tilannetta:
- kuulee lapsen ja huoltajan havaintoja oireista
- antaa tarvittaessa lapselle oirepäiväkirjan mukaan täytettäväksi ja käy läpi sen havainnot jatkotoimien suunnittelemiseksi
- voi antaa lapselle myös opiskelutilojen pohjapiirustuksen, johon voi merkitä, missä tilassa oireita tulee
- voi osana selvitysprosessia kokeilla, koheneeko lapsen toimintakyky jollakin helposti toteutettavalla muutoksella, kuten opiskelemalla muualla kuin omassa luokkatilassa muutaman viikon ajan
- ohjaa lapsen tarvittaviin tutkimuksiin (koululääkäri, terveyskeskus tai muu lähete)
- huomioi ja arvioi selvityksissä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja on tarvittaessa yhteydessä kouluun ja muihin opiskeluhuoltopalveluihin
- tekee arvion jatkotoimenpiteiden tarpeesta, kirjoittaa tarvittavat lausunnot ja kirjaa havainnot sekä arvion lapsen toimintakyvystä potilastietojärjestelmään.
Kouluterveydenhuolto viestii kotiin ja kouluun:
- antaa huoltajalle ohjeita lapsen hyvinvoinnin tukemiseen
- on lapsen ja huoltajan luvalla yhteydessä opettajaan ja rehtoriin edistääkseen lapsen asiaa
- sopii rehtorin ja muun opiskeluhuollon kanssa tapaamisen kodin ja koulun kesken ratkaisujen löytämiseksi (vaihe 3).
Oppilaan yksityisyyden suojasta huolehditaan viestiessä – ei esimerkiksi käytetä Wilmaa viestittäessä terveysasioista eikä lapsen asioita järjesteltäessä kerrota muille, mitä oireita lapsi kokee.
Mikäli selvitysprosessissa havaitaan, että lapsen oireet johtuvat jostakin muusta kuin sisäilmaan liittyvästä sairaudesta tai haasteesta, etsii kouluterveydenhuolto kuhunkin tarpeeseen sopivat hoidot ja tukitoimet.
Lisäksi terveydenhuolto kirjaa oireilmoitukset
Kouluterveydenhoitaja seuraa kunnan sisäilmaohjeistusta ja välittää sovittujen toimintatapojen mukaisesti tiedon sisäilmaan liittyvien oire-epäilyjen määrästä rehtorille, sisäilmatyöryhmään tai muulle tilojen kunnosta vastaavalle taholle.
Tässä yhteydessä ei välitetä yksittäisiin henkilöihin yksilöitävissä olevia tietoja.
Aikuiset keskustelevat tilanteesta lapsen kanssa
Terveydenhuolto ja muut aikuiset kertovat lapselle, että hänen on tärkeää kertoa, mitä hänelle kuuluu ja miten hänen koulunkäyntinsä sujuu, jotta häntä voidaan yhdessä auttaa.
Mitä on tärkeää huomioida, jotta päästään eteenpäin?
Lasta ja hänen huoltajiaan kuullaan. Oireiden syitä selvitetään ja etsitään keinoja lapsen auttamiseksi. Lapsen vointia seurataan. Keskustellaan myös huoltajien jaksamisesta, koska oireilutilanteisiin liittyy usein paljon poissaoloja koulusta sekä lapsen tutkimuksiin kuljettamista, joissa lapsi tarvitsee tukea.
Tätä vaihetta varten löydät ohjepankista ohjeet:
Ohje 4: Kouluterveydenhuolto sisäilmasta oireilevan lapsen tukijana
Ohje 5: Apukysymyksiä kouluterveydenhuoltoon
Ohje 6: Oirepäiväkirja, tulostettava
Vaihe 3: Laaditaan suunnitelma lapsen koulunkäynnin mahdollistamiseksi
Jos lapsen oireet liittyvät koulun sisäympäristöön ja haittaavat tavanomaista luokassa opiskelua, ryhdytään räätälöimään koulunkäynnin järjestelyjä lapsen tarpeiden pohjalta. Käydään läpi lapsen tarpeet, suunnitellaan toimet, jaetaan vastuut ja sovitaan resursseista sekä siitä, kuinka viestintä ja seuranta hoidetaan.
Ketkä toimivat?
Koti ja koulu yhdessä. Lapsen tarvitseman tuen suunnitteluun osallistuvat lapsi ja vanhempi, kouluterveydenhuolto, rehtori, opettaja ja tilanteen ja tarpeen mukaan muu koulun henkilökunta kuten opiskeluhuollon monialainen asiantuntijaryhmä.
Mitä tehdään?
- Tehdään suunnitelma lapsen koulunkäynnin järjestämiseksi hänen tilanteensa pohjalta, kunnes hän voi paremmin.
- Suunnitelmaa tehdessä huomioidaan kolme tavoitetta: lapsi saa oppivelvollisuuden edellyttämää opetusta, hänen yhteytensä luokkayhteisöön säilyy ja hän voi käydä koulua sairastumatta.
- Käydään läpi lapsen tilanne, kartoitetaan tilavaihtoehdot ja sovitaan opetusjärjestelyistä. Jos koululta ei löydy tilaa, jossa oireilua ei lapsella esiinny, voidaan esimerkiksi käynnistää uusi pienryhmä toisissa tiloissa tai toteuttaa opetusta etänä.
- Suunnitelmassa sovitaan myös aikataulut, yhteyshenkilö ja muut vastuuhenkilöt sekä viestintätavat.
- Hyödynnetään tarvittaessa erityisen tuen mahdollistavia rakenteita, kuten kolmiportaisen tuen muotoja ja vuosiluokkiin sitomatonta opetusta.
- Lapselle laaditaan oppimissuunnitelma tai henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.
Aikuiset keskustelevat tilanteesta lapsen kanssa
Lapselle viestitään, että hänen kannattaa edelleen kertoa aikuisille, mitä hän kokee ja tuntee, jotta häntä voidaan auttaa. Lapselta kysytään, millaisiin oppimiseen tai kavereihin liittyviin asioihin hän tarvitsee apua. Painotetaan, että aikuiset hoitavat asiaa ja että ratkaisuja lähdetään nyt kokeilemaan ja samalla seurataan, miten kaikki onnistuu.
Mitä on tärkeää huomioida, jotta päästään eteenpäin?
Jaetaan vastuut ja koordinointi selkeästi. On tärkeää, että kaikki osalliset kotona ja koulussa tietävät, mitä ratkaisuja lapsen koulunkäynnin toteuttamiseksi lähdetään toteuttamaan, kuka mistäkin vastaa ja miten ollaan yhteydessä ratkaisujen toimivuuden seuraamiseksi.
Kun ratkaisuja tehdään yhteisvoimin ja selkeä tavoite mielessä, lapsi pysyy mukana opinnoissaan ja on edelleen osa yhteisöään.
Tietoa poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen mahdollisuuksista löytyy Opetushallituksen sivuilta. Kannattaa tutustua esimerkiksi ohjeisiin oppilaan tukemisesta poissaolon aikana, poissaolotiedon julkisuudesta, oppivelvollisuuden laiminlyönnin seurauksista ja kotiopetukseen siirtymisestä.
Tätä vaihetta varten löydät ohjepankista ohjeet:
Ohje 7: Koulun ja opiskeluhuollon toimijoiden roolit
Ohje 8: Koulunkäynnin järjestelyjen suunnittelu
Ohje 9: Esimerkkejä suunnittelun avuksi
Ohje 10: Vanhemmalle: Kun lapsi tarvitsee koulunkäynnin järjestelyjä
Vaihe 4: Toteutetaan sovittu suunnitelma
Toteutetaan koulunkäynnin järjestelyt, jotka on yhdessä suunniteltu ja sovittu. Toimitaan yhdessä ja pidetään kaikki osalliset ajan tasalla. Seurataan, voiko lapsi hyvin ja ollaan tarvittaessa valmiita muokkaamaan suunnitelmaa.
Ketkä toimivat?
Koti ja koulu yhdessä. Mukana ovat lapsi ja vanhempi, kouluterveydenhuolto, rehtori, opettaja ja muu koulun ja opiskeluhuoltopalveluiden henkilökunta tilanteen mukaan, kuten erityisopettaja, koulukuraattori ja opinto-ohjaaja. Tilanteesta riippuen voidaan työskennellä yksilöllisen monialaisen opiskeluhuollon puitteissa.
Mitä tehdään?
Toteutetaan sovittu suunnitelma lapsen koulunkäynnin järjestelyistä:
- Edellä sovittu yhteyshenkilö koordinoi lapsen koulunkäynnin järjestelyjä ja vastaa koulun sisäisestä viestinnästä sekä viestinnästä lapsen ja kodin suuntaan. Jokainen huolehtii omalta osaltaan järjestelyjen onnistumisesta.
- Jos lapsi opiskelee irrallaan ryhmästä, hänelle annetaan päivittäin tarkat ohjeet siitä, mitä hänen pitää tehdä ja mihin tulla.
- Seurataan järjestelyjen toimivuutta: opetusjärjestelyjen toteutumista ja resurssien riittävyyttä, lapsen terveydentilaa ja kaverisuhteiden toteutumista.
- Tehdään tarvittaessa muutoksia järjestelyihin. Kutsutaan koolle matalalla kynnyksellä yksilöllisen opiskeluhuollon monialainen asiantuntijaryhmä.
Aikuiset keskustelevat tilanteesta lapsen ja hänen luokkansa kanssa
Lapselle kerrotaan, mitä nyt tehdään ja miksi. Sanoitetaan ratkaisujen olevan määräaikaisia ja kerrotaan tavoitteena olevan, että lapsi pysyy osana luokkayhteisöä. Lasta rohkaistaan edelleen kertomaan voinnistaan ja siitä, minkä hän kokee auttavan, jotta ratkaisujen toimivuutta voidaan seurata.
Lapsi pidetään koko ajan tietoisena siitä, mitä häneltä odotetaan. Lapsen tulee voida tuntea, että hänen koulunkäynnillään ja yrittämisellään on merkitystä. Palaute oppimisesta ja kuulumisten kysyminen on järjestelyjen aikana tärkeää.
Myös luokan muut lapset pidetään mukana: Heille kerrotaan, mitä tehdään ja minkä vuoksi, ja annetaan vinkkejä, kuinka he voivat tukea kaveriaan tilanteessa. Huolehditaan, että tilanteesta ja ratkaisuista viestitään aina lapsen ja vanhemman suostumuksella.
Mitä on tärkeää huomioida, jotta päästään eteenpäin?
Pidetään mielessä lapsen kokemus. Miltä lapsen kouluarki näyttää? Ovatko toimenpiteet riittävän selkeitä hänen näkökulmastaan? Tietääkö hän, mitä tapahtuu? Opettajan ja huoltajien työnjako on tärkeää lapsen arjen sujumisessa.
Säännöllinen viestintä ja avoin vuorovaikutus auttaa ja antaa valmiuksia löytää ratkaisuja yhdessä.
Muutokset suunnitelmiin eivät ole epäonnistumisia. On luontevaa, että suunnitelmia päivitetään tarvittaessa.
Tätä vaihetta varten löydät ohjepankista ohjeet:
Ohje 11: Koulunkäynnin järjestelyjen toteuttaminen
Vaihe 5: Arvioidaan onnistumista ja jatkotoimien tarvetta
Onnistuttiinko lapselle löytämään toimiva koulunkäynnin järjestely? Voiko lapsi paremmin? Onko hänellä ikätovereidensa yhteisö? Saako hän opetusta tarvitsemallaan tavalla? Kuinka pysyvä ratkaisu on ja miten jatkossa toimitaan?
Ketkä toimivat?
Koti ja koulu yhdessä. Mukana ovat lapsi ja huoltaja, kouluterveydenhuolto, rehtori, opettaja ja muu koulun ja opiskeluhuoltopalveluiden henkilökunta tarpeen mukaan. Tilanteesta riippuen voidaan työskennellä yksilöllisen monialaisen opiskeluhuollon puitteissa.
Mitä tehdään?
Arvioidaan onnistumista ja jatkotoimien tarvetta. Onnistumisen arviointi on aina tilannesidonnaista.
Apukysymyksiä:
- Mitä tehdyillä toimilla ensisijaisesti tavoiteltiin?
- Miten lapsen oikeus terveyteen, opetukseen ja kaverisuhteisiin on toteutunut?
- Miten lapsi itse ja hänen vanhempansa kokevat tilanteen?
- Miten lapsen oppiminen on edistynyt?
- Onko nykyinen ratkaisu kestävä? Onko lapsen tai hänen oppimisympäristönsä tilanne muuttumassa lähitulevaisuudessa? Miten kauan nykyisiä toimia jatketaan? Tarvitaanko jatkoa ajatellen muita toimia?
- Onko opittu jotain, mitä lapsen koulupolulla voidaan hyödyntää myös tulevaisuudessa?
Aikuiset keskustelevat tilanteesta lapsen kanssa
Lasta rohkaistaan jatkossakin kertomaan olotilastaan ja tuntemuksistaan tarvittaessa. On hienoa, jos tilanne on saatu ratkaistua. Se luo myös toivoa, että järjestelyjä saadaan tehtyä jatkossakin, mikäli tarve vaatii. Lapselta kannattaa kysyä, millaiset asiat ilahduttavat häntä koulunkäynnissä ja muuten, mitä hänelle kuuluu ja mitä hän odottaa tulevaisuudelta.
Mitä on tärkeää huomioida, jotta päästään eteenpäin?
Kaikkien halu toimia lapsen parhaaksi ennakoi onnistumista.
Lapset ovat luovia, ratkaisukykyisiä ja joustavia: Lapsen tyytyväisyys ja toimintakyvyn koheneminen ovat hyviä signaaleja.
Tätä vaihetta varten löydät ohjepankista ohjeet:
Ohje 12: Seurannan ja arvioinnin avuksi
Ohje 13: Vanhemmalle: Mikäli asiat eivät etene
MITÄ MIELTÄ OLET SISÄLLÖSTÄ? Voit valita useita vaihtoehtoja.