Toimin keskikokoisen yläasteen rehtorina. Yhden oppilaan vanhemmat vaativat sisäilmatutkimuksia rakennukseen ja apua lapselleen. Lapsi on heidän mukaansa kipeänä aina koulurakennuksessa oltuaan. Poissaoloja on pojalle kertynyt runsaasti, ja kouluarvosanat ovat kääntyneet laskuun. Poika itsekin kertoo olevansa rakennuksessa aina huonovointinen. 

Tiedossani ei ole muita, jotka kokisivat rakennuksen sisäilman ongelmaksi. 

Miten minun kannattaa vastata vanhemmille? Mitä voin tehdä pojan hyväksi? 

Yksittäisten oireilevien henkilöiden vuoksi ei ole tarpeen tutkia ja korjata kokonaisia koulurakennuksia. 

Yksittäinen lapsi voi oireilla koulurakennuksessa, vaikka rakennus olisi kunnossa eikä aiheuttaisi muille rakennuksen käyttäjille terveysvaaraa.  

Lapsi voi olla esimerkiksi allerginen jollekin rakennusmateriaalille, tai hän voi olla herkistynyt pienillekin määrille homeita, mikäli on altistunut aiemmin vakaville sisäilmaongelmille tai hänellä on jokin oireherkkyyttä aiheuttava sairaus. 

Lasta kuitenkin autetaan aina kun hän tarvitsee apua. Silloinkin, kun rakennuksessa kukaan muu ei oireile ja kun rakennus on kunnossa. Jokaisella lapsella on oikeus opetukseen ja tarvitsemaansa tukeen.  

Oireileva lapsi ohjataan aina kouluterveydenhuoltoon, jossa oireiden sisäilmayhteyttä selvitetään esimerkiksi oirepäiväkirjan avulla (Ohje 6: Oirepäiväkirja). Jos lapsen oireet liittyvät koulurakennukseen, hänelle suunnitellaan sellaiset koulunkäynnin järjestelyt, että hänen oikeutensa opetukseen, terveelliseen oppimisympäristöön ja sosiaalisiin suhteisiin toteutuvat (Ohje 8: Järjestelyiden suunnittelu). 

Herkistynyt lapsi saattaa oireilla herkästi muiden käyttämille hajusteille, siivousaineille tai irtaimiston mukana kulkeutuneelle homepölylle. Tällöin on tietenkin järkevää miettiä, voidaanko lapsen koulunkäynti koulutiloissa mahdollistaa esimerkiksi suosittamalla luokalle hajusteettomien tuotteiden käyttöä, muuttamalla siivouskäytäntöjä ja -tuotteita ja käymällä läpi, onko luokkatiloihin tuotu irtaimistoa sisäilmaongelmaisista rakennuksista.

Tehkää yhteistyötä koulun, kodin ja kouluterveydenhuollon kesken, jotta hahmotatte, mitkä ovat juuri tämän lapsen kannalta olennaiset ratkaisut.

Oireilmoituspolku kunnossa? 

Sen lisäksi, että huolehditte yksittäisen lapsen koulunkäynnin ratkaisuista, on hyvä varmistaa, että oireilmoituspolku on koulussa ja kunnassa kunnossa. Vanhemmilla ja henkilökunnalla täytyy olla tieto, miten ja minne sisäilmaan liittyvistä oire-epäilyistä ilmoitetaan. 

Tämä takaa sen, että kunnassa ja koulussa on oikeasti aina ajantasainen tieto siitä, paljonko rakennuksessa on oireilevia ihmisiä. Se auttaa kohdentamaan selvitykset ja toimenpiteet järkevästi.

Löydätte lisätietoa oireilmoituspolun kuntoon saattamisesta sivulta Oireilmoitukset ja lapsen auttaminen. Mikäli havaitsette kunnan käytännöissä puutteita, kannattaa olla yhteydessä kunnan sisäilmatyöryhmään ja ehdottaa ohjeistuksen kehittämistä. 

Koulumme on kärsinyt sisäilmaongelmista, joita on selvitelty pitkään. Kunnassa pohditaan uuden koulun rakentamista. Koulussa on muutamia lapsia, joilla on sisäilmaoireista johtuen hyvin paljon poissaoloja ja jotka ovat jääneet käytännössä vaille opetusta. Olemme miettineet, pitäisikö heille alkaa tarjota opetusta etäyhteydellä, striimaamalla opetusta luokasta. Mitä meidän kannattaa tässä huomioida?

Suomessa lapsilla on lakisääteinen oikeus opetukseen ja tarvitsemaansa tukeen. Valitettavasti kouluille on ollut tarjolla puutteellisesti ohjeistusta siitä, miten tähän vastataan sisäilmatilanteissa. Hienoa, että olette tarttuneet asiaan.

Opettaminen etäyhteydellä on hyvä vaihtoehto etenkin väliaikaisratkaisuna. Etäopetus on varsin helppo toteuttaa, ja siinä lapsen yhteys luokkaan säilyy hänen voidessaan seurata opetusta kotoa käsin.

Oppilas tarvitsee opetusta varten tietokoneen tai tabletin. Luokkaan taas tarvitaan tietokone ja siihen mielellään myös kokousmikrofoni ja luonnollisesti myös web-kamera. Yhteyden luomiseen voidaan käyttää monia eri ohjelmia, kuten Teams, Google Classroom tai Adobe Connect.

Etäyhteydellä toteutettavan opetuksen seuraaminen on tavanomaista opetusta raskaampaa. Etenkin pienten koululaisten kohdalla kannattaa valita, mitkä tunnit koulupäivästä striimataan. Koko koulupäivän seuraaminen etäyhteydellä ei usein ole tarkoituksenmukaista. Keskustelkaa lapsen ja hänen huoltajansa kanssa ja räätälöikää sopiva järjestely lapsen ikä- ja kehitystason mukaan.

Kun siirrytään etäopetukseen, on järkevää laatia etälukujärjestys. Etäopetuksen lisäksi lapsille kannattaa järjestää tukiopetusta. Sitä voidaan toteuttaa joko lapsen kotona, muissa sopivissa tiloissa tai niin ikään etäyhteydellä. Tukiopetusta voi toteuttaa esimerkiksi resurssiopettaja.

Muut oppilaat ovat yleensä valtavan avuliaita ja voivat tukea opettajaa etäyhteydellä mukana olevan opiskelijan huomioinnissa esimerkiksi kertomalla opettajalle, kun etäyhteydellä mukana oleva viittaa. Etäyhteydellä voi osallistua myös ryhmätöihin pienryhmässä. Pienryhmät voivat tilanteen mukaan kokoontua kasvotusten muualla kuin koulutiloissa.

Täältä löytyy tarkempia vinkkejä etäopetukseen ja etäyhteyden järjestämiseen:

• Turku, Opetuksen verkkopalvelut, Vinkkejä etäopetukseen
• Homepakolaiset-yhdistys, Ratkaisuja räätälöityihin opetusjärjestelyihin
• Tokaluokkalaisen Selman ja hänen opettajansa kokemuksiin etäyhteydellä toteutetusta opetuksesta voi tutustua täällä. Selma kävi koko peruskoulun toisen luokan etäyhteyden välityksellä.

Muita vaihtoehtoja opetuksen järjestämiseen

Etäyhteys on vain yksi vaihtoehto järjestää opetusta.

Mikäli on mahdollista järjestää opetus kasvokkain, se on aina mielekkäämpää. Oppilaalle tarjottavan koulunkäynnin tuen tulisi tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä ja tarjota oppilaalle mahdollisuuksia toimia ryhmän jäsenenä. Pelkkä yksin etäyhteydellä opiskelu on tässä mielessä pidemmän päälle ongelmallinen ratkaisu.

Voitte pohtia, toimisiko koulussanne esimerkiksi jokin seuraavista vaihtoehdoista:

• Voiko koulun sisäilmasta oireileville lapsille löytää kunnasta jonkin korvaavan tilan, jossa järjestää heille opetusta pienryhmänä? Esimerkiksi jonkin toisen koulun tilat, kirjasto, jokin muu kunnan tai yksityisen omistama sopiva tila? Kannattaa kysellä myös oireilevilta lapsilta ja heidän vanhemmiltaan ehdotuksia siitä, missä he voivat hyvin.
• Onko koulussanne sisäilmasta oireilevia opettajia, joilla on vaikeuksia tehdä töitä koulun tiloissa? Voitteko muodostaa pienryhmän, jonka opetuksesta/opetuksen koordinoinnista vastaa opettaja, joka nyt on esimerkiksi sairauslomalla koulutilojen aiheuttamien oireiden vuoksi?
• Jos järjestätte opetusta etäyhteydellä, pyrkikään ottamaan kotoa opiskelevat oppilaat mukaan ryhmään aina kuin mahdollista. Esimerkiksi kirjatkaa heidän lukujärjestykseensä osallistuminen ulkoliikuntaan ja järjestäkää mahdollisuuksien mukaan muiden aineiden oppimistehtäviä ja ryhmätöitä muualla kuin koulutiloissa, jolloin kaikki voivat osallistua.
• Muistakaa pyytää etäyhteydellä opiskelevat mukaan retkille ja tapahtumiin, ja pyrkikää järjestämään tapahtumia myös heidän ehdoillaan. Oleskelu raikkaassa ilmassa tekee hyvää kaikille muillekin!
• Niihin oppiaineisiin, jotka järjestetään muissa rakennuksissa tai sellaisissa koulurakennuksen tiloissa, jotka eivät aiheuta ko. lapsille oireita, kannattaa toki osallistua normaalisti.
• Joskus oireileva lapsi pystyy oleskelemaan koulutiloissa jonkin verran, jolloin hän voi olla mukana osassa opetuksesta.
• Mikäli etäyhteydellä opiskeleva lapsi asuu koulun lähellä, hän voi viettää välitunteja ulkona muiden kanssa.

Nämä ovat esimerkkejä, joita voitte ideoida lisää yhdessä lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa. Voitte yhdistellä luovasti monenlaisia ratkaisuja.

Pääasia on, että lapsi ei jää ilman opetusta ja että hänen vointiaan ja oppimistaan seurataan. Erityisjärjestelyin opiskeleva lapsi unohtuu helposti. Kiinnittäkää erityistä huomiota hänen oppimiseensa ja kuulumisten kyselyyn ja antakaa hänelle rohkaisevaa palautetta sinnikkyydestä ja opiskeluun panostamisesta.

Huomioittehan, että opettajallekin etä- ja hybridiopetuksen toteuttaminen on raskasta. Siksikään etäosallistuminen oman luokan opetukseen ei välttämättä ole pidemmän päälle paras vaihtoehto, mutta toimii siirtymävaiheissa väliaikaisratkaisuna.

Lisätietoa

Sivuiltamme löytyy viisivaiheinen malli ja ohjeet sisäilmasta oireilevan lapsen avuntarpeen kartoittamiseen ja opetuksen järjestämiseen: Autetaan lasta.

Näistä erityisesti ohjeet Koulunkäynnin järjestelyjen suunnittelu, Esimerkkejä koulunkäynnin suunnittelun avuksi ja Koulunkäynnin järjestelyjen toteuttaminen voivat olla hyödyllisiä miettiessänne vaihtoehtoja.

Muistakaa myös keskustella asiasta lasten ja heidän luokkayhteisönsä kanssa. Siihen löydätte vinkkejä sivulta Lapsen kanssa keskustelun tueksi.

Tietoa lapsen oikeudesta opetukseen löytyy sivulta Laki on lapsen puolella.

Hyvää tietoa aiheesta myös EPerusteet-sivustolla: Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Etsin apua 12-vuotiaan poikani oireiluun. Poika, Niko, käy ala-asteen kuudetta luokkaa vuonna 1969 rakennetussa ja viisi vuotta sitten peruskorjatussa koulussa.  

Käsittääkseni koulussa on tunnistettu peruskorjauksen jälkeenkin sisäilmaongelmia, jotka ovat jollain tavoin seurannassa.  

Poikani alkoi oireilla syksyllä sen jälkeen, kun luokka oli siirtynyt toiseen luokkatilaan. Hänellä on jatkuvaa kovaa kurkku- ja poskiontelokipua ja pahoinvointia ja välillä kova yskä. Usein hän vaikuttaa huonovointiselta ja kalpealta ihan ulospäinkin. Poika on vuoroviikoin minun luonani ja vuoroin äidillään. Kumpikin asunto vaikuttaa sopivan hänelle ja hän toipuu akuuteista oireista aina kotona.   

Vointi on kuitenkin mennyt koko vuoden tasaisesti alaspäin. Niko on ollut poissa tänä vuonna koulusta paljon pahoinvoinnin, kipujen ja poskiontelotulehdusten vuoksi. 

Poika harrastaa tosissaan jalkapalloa, piirijoukkueessa asti, mutta viime kausi meni sairastelun vuoksi penkin alle. Samalla luokalla Nikon kanssa oleva hyväkuntoinen urheilijatyttö sairastui juuri astmaan. Olen kuullut muilta vanhemmilta, että moni muukin lapsi oireilee. On paljon ainakin vatsakipuja, silmätulehduksia, päänsärkyä ja korvatulehduksia. Opettaja on usein poissa infektioiden ja äänen menetyksen vuoksi.  

Olen keskustellut tilanteesta Nikon opettajan ja rehtorin kanssa ja tehnyt ilmoituksen tilanteesta sähköpostitse kaupungin ympäristöterveyteen. 

Olen sen verran huolissani pojan terveydestä, että haluan hänen vaihtavan koulua. Vaikka luokka vaihtaa taas luokkatilaa, en tiedä onko siitä apua, sillä myös rinnakkaisluokilla sairastetaan. 

Koululääkärin vastaanotolle on vaikea päästä, mutta lausunto tarvitaan koulun vaihtoa varten. Toinen vaihtoehto olisi vaihtaa Nikon kirjat minun luo, jolloin hän voisi automaattisesti vaihtaa uuteen lähikouluun. Olemme keskustelleet tästä yhdessä koko perheen kesken. Otamme mielellämme kaikki vinkit vastaan. 

Kouluterveydenhuollon palvelut kuuluvat lakisääteisesti kaikille peruskoulun oppilaille. Tiedustelkaa rehtorilta koululääkäriaikojen tilannetta. Kysykää samalla, voiko lääkärinlausunnon hankkia tässä tilanteessa yksityiseltä, mikäli koululääkärin vastaanotolle on kohtuuttoman pitkä odotusaika. 

Valmistautukaa Nikon kanssa huolella vastaanotolle. Sivulta Valmistaudu terveydenhuollon käynnille löydätte ohjeet vastaanotolle valmistautumiseen. Ne sopivat sekä kouluterveydenhuollon käynneille että yksityiselle lääkärille mentäessä.  

Terveydenhuolto pystyy toimimaan tilanteessa tehokkaammin, kun kokoatte yhdessä etukäteen mahdollisimman tarkat tiedot tilanteesta ja täytätte oirepäiväkirjaa, mielellään kahden–kolmen viikon ajalta.  

Mikäli oirepäiväkirjan täyttäminen on mahdotonta Nikon sairastuessa koulussa välittömästi, kirjatkaa tämäkin oirepäiväkirjaan ja kuvatkaa itse takautuvasti oireita ja niiden yhteyttä rakennuksessa oleskeluun mahdollisimman tarkasti.  

Kuvatkaa myös, miten olette poissulkeneet muut terveyteen mahdollisesti vaikuttavat tekijät, kuten nukkumisen, älylaitteiden käytön, ruokavalion ja liikunnan – nämä kaikki ovat lääkärille tarpeellisia tietoja tilanteen hahmottamista ja lausunnon kirjoittamista varten. 

Oirepäiväkirjan täyttäminen ja oiretietojen kokoaminen on tärkeää jatkoa ajatellen, vaikka päätyisitte vaihtamaan Nikon kirjoille sinun luoksesi. Tässä tilanteessa muuttaminen voi tosiaan olla kaikkein helpoin vaihtoehto, mutta olkaa silti yhteydessä kouluterveydenhuoltoon Nikon terveysongelmista. 

Kotiosoitetta muuttaessa on hyvä selvitellä myös sen koulun sisäilman laatua, johon olette ajatelleet vaihdon tehdä. Voitte tiedustella esimerkiksi kyseisen koulun rehtorilta, onko koulussa ollut sisäympäristöongelmia tai esiintynyt tavanomaista enemmän oireilua ja miten ongelmat on mahdollisesti hoidettu ja korjattu. Ja voisiko Niko myös ennen muuttopäätöstä käydä tutustumassa kouluun ja katsoa, kuinka hän siellä voi? 

Nykyisen koulun tilanne kuulostaa sellaiselta, että olisi hyvä järjestää siellä esimerkiksi sisäilmailta yhdessä kunnan, koulun ja vanhempainyhdistyksen kanssa. Jos oireita on monella muullakin, asiaan tulisi tarttua tehokkaasti.

Voitte vanhempina esimerkiksi tiedustella, onko koulussa käytännöt oireilmoitusten tekemiseen ja mikäli on, rohkaista vanhempia aina ilmoittamaan oireista. On tärkeää, että kaikki oireilevat tulevat terveydenhuollon, rehtorin ja sisäilmaryhmän tietoon, jotta terveyshaittoihin osataan puuttua ajoissa ja tilanteen vaatimalla vakavuudella. 

Meillä on alueen kouluissa useita eri asteisesti sisäilmasta oireilevia lapsia. Haluamme ilmoittaa oire-epäilyistä ja lasten avuntarpeesta eteenpäin, jotta rakennusten ja lasten tilanteeseen voidaan löytää ratkaisuja.  

Yksityisyydensuoja mietityttää, eikä meillä ole olemassa tähän ohjeita. Onko teillä antaa vinkkejä, miten käsitellä asiaa?

Suosittelemme seuraavaa: Laatikaa kuntaan selkeät erilliset prosessit ja ohjeet 
A) sisäilmasta oireilevan koululaisen auttamiseksi  
B) rakennukseen liittyvien ilmoitusten kirjaamiseen ja käsittelyyn. 

Kummassakin pätevät yksityisyyden suojan kannalta omat lainalaisuutensa. 
 

A) Yksittäisen lapsen asia 

Sisäilmasta oireilevan lapsen ja nuoren asiaa käsitellään normaalina potilastapauksena terveydenhuollossa:  

• Lapsi tutkitaan vastaanotolla ja hänen asiaansa käsitellään lapsen ikä- ja kehitystason mukaan vanhempien kanssa.  
• Tiedot kirjataan potilastietojärjestelmään.  
• Jos kotoa otetaan terveysasioissa yhteyttä Wilman kautta, terveydenhuolto käyttää vastatessaan tietoturvallisia yhteydenottotapoja. 
• Jos terveydenhuolto katsoo, että lapsi tarvitsee terveydentilaansa varten erityisiä opetusjärjestelyjä, on terveydenhuolto lapsen tai vanhemman luvalla aiheesta yhteydessä kouluun. Asiaa käsitellään opettajan, rehtorin ja tarvittaessa yksilöllisen opiskeluhuollon kanssa noudattaen samoja yksityisyyden suojan periaatteita kuin muissakin terveysongelmissa ja avuntarpeissa.  
• Silloin kun lapselle toteutetaan erityisiä opetusjärjestelyjä, on tärkeää viestiä tilanteesta myös lapsen luokkatovereille. Tämä auttaa luokkaa ymmärtämään ja tukemaan luokkatoveriaan ja poistaa lapselta ja nuorelta itseltään raskasta “hankalan asian selittämisen taakkaa”. Tällöin terveydenhuollon ja muiden koulussa asian parissa työskentelevien on etukäteen hyvä keskustella lapsen ja hänen huoltajiensa kanssa, miten asiasta viestitään ja kuka viestii.  
• Luokalle on tärkeää kertoa, että järjestelyjä tehdään sisäilmaoireiden vuoksi. Tilannetta voi sen jälkeen avata yleisellä tasolla ja kertoa esimerkiksi, että sisäilma voi aiheuttaa monenlaisia oireita ja että ihmiset ovat erilaisia: Joku on allerginen pähkinälle, toinen ei siedä laktoosia ja yksi oireilee sisäilmasta. Lapsen oireista ja sairauksista ei kuitenkaan kerrota tarkemmin muille. Muille lapsille voi antaa vinkkejä, miten he voivat tukea luokkatoveriaan. Luokalle on tässä yhteydessä tärkeää varata mahdollisuus kysymyksiin. Luokkakaverin sairastuminen voi herättää heissä huolen myös omasta terveydestään. 

Lapsen auttamisen polusta löytyy lisätietoa osiosta Autetaan lasta.
Lapsen ja luokkakavereiden kanssa keskusteluun löytyy vinkkejä ohjeesta Lapsen kanssa keskustelun tueksi.

B) Rakennukseen liittyvät oireilmoitukset

Terveydenhuollon on syytä ilmoittaa koulurakennukseen liittyvistä oire-epäilyistä eteenpäin. 

Useissa kunnissa terveydenhuolto tilastoi kaikki ilmoitetut oire-epäilyt (jotka joko tulevat esiin vastaanotolla tai jotka varta vasten ilmoitetaan terveydenhuollolle esimerkiksi puhelimitse tai lomakkeella), kokoaa ne kuukausittain ja toimittaa tiedot eteenpäin rehtorille tai kunnan sisäilmatyöryhmälle/muulle tilojen kunnosta ja turvallisuudesta vastaavalle taholle.

Tässä yhteydessä ei kirjata eikä kerrota kenenkään henkilötietoja. Terveydenhuolto ilmoittaa eteenpäin vain oire-epäilyjen lukumäärän. Lisäksi voidaan ilmoittaa luokat/tilat, joihin oireilmoitukset pääosin liittyvät.

Oireilmoitusten määrästä julkisesti viestittäessä ei luonnollisesti myöskään kerrota, ketkä oireilevat.

Tässä yhteydessä ei ole olennaista, kuka oireilee, vaan kuinka moni oireita kokee. Oireilmoituksia tilastoidaan ja välitetään eteenpäin siksi, että rakennuksessa oireilevien määrä tulee tarpeeksi ajoissa tietoon ja kunnassa osataan herätä ajoissa selvittämään, mistä kohonnut oireilutaso johtuu ja onko rakennusta tarve korjata.

Lisää tietoa oireilmoituksista löytyy sivulta Oireilmoitukset ja lapsen auttaminen. 

Terveydenhuollolla on hyvä olla edustus kunnan sisäilmatyöryhmässä ja mahdollisissa kohdekohtaisissa sisäilmaryhmissä, jolloin terveydenhuollon havainnot rakennukseen liittyvästä oireilusta välittyvät eteenpäin tätäkin kautta.

Keskikokoisessa kunnassamme on kouluissa eri asteisia sisäilmaongelmia, joita selvitämme ja joiden korjaamista priorisoimme aktiivisesti.

Tilanne on osassa kouluista kriisiytynyt. Osa kohteista on “saanut” medianäkyvyyttä, ja keskustelu sisäilma-aiheesta käy muutenkin todella vilkkaana. Jopa ylikierroksilla, varsinkin sosiaalisessa mediassa.  

Sisäilma-asiat työllistävät tällä hetkellä meitä valtavasti. Pyrimme mahdollisimman terveelliseen ja turvalliseen sisäympäristöön kouluissa ja olemme tehneet esimerkiksi linjauksia uusien rakennushankkeiden kilpailuttamisesta tätä painottaen.  

Vanhemmat ovat toivoneet lisää vuorovaikutusta, mutta työntekijät ovat kiireisiä ja uupuneet raskaaseen tilanteeseen. He myös kokevat vanhempien kanssa työskentelyn turhauttavaksi ja kuluttavaksi. Vanhemmat ovat jatkuvasti todella ärhäköitä, vaikka olemme tehneet asialle jo paljon.

Vanhempaintoimikunnan kanssa on järjestetty sisäilmailta, jossa tilanne entisestään kärjistyi.

Sekä yhteistyö että sen puute näyttäytyvät siis nyt ongelmina. Olisiko teillä vinkkejä tilanteeseen? 

Yhteistyön kriisiytyminen vanhempien kanssa voi kertoa siitä, että vanhemmat eivät ole saaneet apua siihen asiaan, mihin he apua tarvitsevat. Vaikka rakennusten suhteen toimet ovat teillä hyvässä käynnissä, ei se auta niitä lapsia, jotka juuri nyt sairastavat koulurakennuksissa ja jäävät jälkeen opinnoistaan. 

Jos perheiden tämän hetken avuntarve ei tule huomioiduksi, vaikka paljon muuta tehdäänkin, syntyy vanhemmille helposti vaikutelma, että heidän asiaansa väheksytään ja ohitetaan. 

Seurauksena sulkeudutaan helposti poteroihin: vanhemmat omiinsa, kunnan ja koulun työntekijät omiinsa. Keskusteluyhteys on tuohtunutta ja kärjistynyttä. Työntekijöistä tuntuu uuvuttavalta, että pitäisi vielä kaiken päälle miettiä lisätoimia. On luonnollista, että tällöin pyritään ennen kaikkea selviämään päivästä toiseen. 

Hankekokemuksemme kuitenkin on, että ilman selkeää toimintatapojen ja keskustelukulttuurin muuttamista tällainen tilanne ei rauhoitu itsestään. Tapahtumat eskaloituvat pahimmillaan siihen, että somekanavat laulavat aina vahvemmin, asiasta tehdään kanteluita, yhteydenotot pysyvät vihaisina ja kuormittavina ja opettajat alkavat vaihtaa koulua tai lähtevät koko kunnasta. Ja lapsille tietenkin seuraa sisäilmaongelmista monenlaista kauaskantoista haittaa.

Nämä alkavat olla todellisia haittatekijöitä kunnan toimivuudelle ja maineelle. Vetovoima kärsii.

Kertokaa, mikä muuttuu

Solmun avaamiseksi vanhemmat ensinnäkin tarvitsevat kunnalta viestin, että heidät otetaan tosissaan ja nyt tapahtuu muutos toimenpiteissä. Tilanteen vakavuuden sanoittaminen on usein ensiaskel työrauhaan. 

Pöytää voi puhdistaa sanomalla avoimesti, että asia on hankala eikä kunnassa ole osattu toimia riittävästi oireilevien lasten auttamiseksi, mutta nyt otetaan yhdessä niskalenkki ongelmasta. Työ alkaa sen kuulemisella, mitä apua lapset ja vanhemmat juuri nyt tarvitsevat ja vastaamalla sitten tähän tarpeeseen. 

Hyvin usein vanhemmat tarvitsevat näitä kolmea asiaa: 

• Tiedon, miten niiden lasten opetus järjestetään, jotka eivät oireidensa vuoksi voi opiskella muun luokan mukana koulutiloissa. Vanhemmat siis haluavat, että oireileva lapsi ei joudu odottamaan apua kohtuuttomasti ja pysyy mukana opinnoissa ja luokkayhteisössä. 
• Tiedon, kuinka moni koulussa oireilee ja minne itse voi tehdä oireilmoituksen.  
• Tiedon, mikä rakennuksen kunto on, mistä siihen liittyvät raportit löytyvät ja mitä rakennukselle aiotaan tehdä. 

Toisissa kunnissa pöytää on puhdistettu esimerkiksi järjestämällä sisäilmailta, jossa on kunnan puolelta todettu, että toimintatavoissa on paljon puutteita ja että siitä ollaan pahoillaan. Rakennuksen kunnosta on kerrottu avoimesti ja kuultu vanhempien toiveita ja tarpeita. Lisäksi koulussa pahasti oireileville lapsille on pikaisesti esimerkiksi annettu etäopiskelulupa tai etsitty korvaava tila. 

Sisäilmaillan täytyy olla aidosti vuorovaikutteinen ja avoin, jottei se kriisiytä tilannetta entisestään. Ensisijaisena tavoitteena ei voi olla tilanteen rauhoittaminen.

Jos ihmisillä on ongelmia, tavoitteena täytyy olla ymmärtää niitä ja auttaa niiden ratkaisemisessa. Työrauha syntyy aidon viestin ja oikeansuuntaisen toiminnan seurauksena. 

Jopa raadollinen avoimuus on käytännössä yllättävän toimivaa. Jos vanhemmat kokevat, että heille tarjotaan ympäripyöreitä vastauksia, puolustellaan sekä selitellään ja tietoa pehmennellään tai pimitetään, keskustelu ei johda ilmapiirin puhdistumiseen.  

On myös hyvä idea sanoa, ettei tiedä, ellei oikeasti tiedä. Sisäilma-asioissa ei aina voi tarjota yksiselitteisiä kaiken kattavia vastauksia. Fiksu myöntää tämän.  

Te voisitte järjestää uuden sisäilmaillan niissä kouluissa, joissa tilanne on kriisiytynyt: Olla yhteydessä vanhempiin tätä ennen ja kysyä heidän toiveitaan, tarpeitaan ja apua illan suunnitteluun ja siitä viestimiseen. Tarkempia ohjeita löytyy sivulta Keskusteluyhteyden palauttaminen.  

Tämän jälkeen tilannetta täytyy tietenkin kartoittaa tarkemmin ja luoda kuntaan ohjeet esimerkiksi oire-epäilyjen kirjaamiseen, viestintään ja oireilevien lasten koulunkäynnin järjestämiseen, mikäli näitä ei ole. Samoin kannattaa luoda pysyvät yhteistyörakenteet vanhempien kanssa tehtävälle työlle. Näihin löytyy selkeitä ohjeita osiosta Kunnille ja kouluille. 

Uudet toimintatavat kirjataan sisäilma-asioiden käsittelyohjeeseen kaikkien nähtäviksi ja niistä viestitään näkyvästi. Vanhempia kuullaan jatkossakin säännöllisesti. Vanhemmat ovat kunnalle voimavara silloin, kun kitkaa luova solmu saadaan purettua. Löydät aiheesta lisää tietoa sivulta Kunnan ja vanhempien yhteistyö. 

Vanhemman tunteen alla on yleensä tärkeää asiaa. Vanhempi ei lähtökohtaisesti ole turhaan raivoissaan. Tunne kertoo asian vakavuudesta, sitä ei kannata pelätä vaan antaa sen johdattaa. 

Tällainen muutos vaatii kunnan työntekijöiltä rohkeutta, viisautta ja yhteishenkeä. Kunnanjohtajalla on tärkeä rooli uuden linjaamisessa ja sanoittamisessa. Kokemukset hankekunnista kertovat, että muutos kannattaa. 

Lue lisää – Kuntaesimerkki

Sisäilmauutiset: Hankala sisäilmatilanne johti uuteen toimintakulttuuriin Lohjalla

YLE: Koulu, joka päätti vihdoin ottaa homeongelman ja sairastuneet tosissaan 
 

9-vuotias tyttäreni Aada herätti minut taas viime yönä kurkkukivun takia. Koko kesän Aada oli terve, mutta nyt pari viikkoa koulun alettua yöheräilyt ovat taas palanneet. Viime lukukaudella, keväällä, hän oli poissa koulusta yli sata tuntia, syynä kurkkukipu ja flunssat.

Soitin silloin rehtorille ja kysyin koulun sisäilmasta, tehdyistä remonteista ja tutkimuksista. Rehtori totesi, että tilanne on hyvä, että kaikki tarvittava on tehty ja että Aadan luokka siirtyy syksyllä “toiseen siipeen”.

En keväällä löytänyt kunnan nettisivuilta tietoa koulussa tehdyistä selvityksistä ja tutkimuksista. Soitin siksi tekniseen toimeen ja pyysin tutkimuksia luettavaksi. Niitä sai tulla sovittuna aikana lukemaan toimistolle. Olen päivisin töissä, joten yritin sanoa, että lain mukaan tutkimustulokset tulee lähettää, mutta tämä on kuulemma käytäntö kunnassa.

Papereista selvisi, että rakennuksessa on ollut erilaisia sisäilmaongelmia vuosien ajan, kosteutta rakenteissa, terveydelle haitallisia vanhoja täyteaineita seinärakenteissa, ilmavuotoja yms. Niistä heräsi paljon kysyttävää.

Kesällä kävellessäni koulun ohi huomasin, että ikkunassa oli vanerilevyt ja kuivatusputki. Kuulemma koulun lattiapinnoitteita on kesällä vaihdettu “varotoimenpiteenä”.

Viime vuonna koulussa ei tiedotettu mitään sisäilma-asioista tai muista oireilevista lapsista. Ymmärsin itse vasta keväällä viiveellä, että Aadan oireethan liittyvät aina kouluviikkoihin, että hän on muutoin ihan terve. Aloin siksi epäillä jatkuvan sairastelun syyksi sisäilmaa.

Olin silloin yhteydessä opettajaan, joka oli huomannut poissaolot, ilmoittanut niistä eteenpäin ja kertoi myös olevansa niistä huolissaan. Hän sanoi, ettei valitettavasti osaa auttaa tilanteessa enempää kuin antaa Wilman kautta kotitehtäviä Aadan ollessa poissa.

Rehtorin mukaan rakennuksessa ei esiinny normaalia enempää oireilua. Facebookissa vanhemmat kuitenkin kertovat useista lapsista, jotka sairastuvat koulussa pahastikin.

Nyt Aadan alettua taas sairastella soitin rehtorille uudestaan ja kysyin, miten koulussa toimitaan lapsen oireillessa sisäilmasta. Rehtori ohjasi kouluterveydenhoitajalle.

Olin eilen Aadan kanssa terkkarikäynnillä. Kerroin, että Aada oli viime keväänä yli sata tuntia poissa kurkkukivun ja infektioiden takia, että nyt koulun alkaessa kurkkukivut alkoivat uudestaan ja että ennenkin hän sairastui nimenomaan kouluviikoilla.

Terveydenhoitaja totesi, että flunssat ja kurkkukivut ovat normaaleja kouluikäisillä ja että yövalvominen saattaa liittyä älylaitteiden käyttöön (jota meillä on kuitenkin tiukasti rajoitettu!). Hän sanoi, ettei koulussa ole todettu sisäilman vuoksi terveyshaittaa tai olosuhdehaittaa.

Mielestäni tytön jatkuva sairastelu koulussa ei ole normaalia. Pelkään, että hän sairastuu vakavammin ja jää jatkuvien poissaolojen vuoksi opinnoissa jälkeen.

Aada itse alkaa olla tilanteeseen ihan puhki eikä ole entinen energinen itsensä. Itsellänikin on mennyt tilanteen selvittelyyn kohtuuttomasti resursseja. Vanhempainyhdistyksessä on paljon asioita pöydällä, eikä sieltä käsin ole tullut merkittävää apua. Mitä voin itse vanhempana vielä tehdä?

Kuvauksen perusteella kuulostaa siltä, että Aadan sairastelu liittyy selkeästi kouluviikkoihin. Koska tyypillisille sisäilmaoireille on myös muita aiheuttajia kuin sisäilma, terveydenhuolto tarvinnee nyt tarkempaa tietoa siitä, miten muita mahdollisia oireiden syitä on poissuljettu ja missä ja milloin Aadalle oireita tulee. Varmistakaa, että muut syyt on poissuljettu ja kuvatkaa tämä selkeästi sekä terveydenhuollon käynnillä että rehtorille.

Tätä varten:

• Voisitte vielä täyttää oirepäiväkirjaa tarkasti useamman viikon ajan. Tulostettava oirepäiväkirja löytyy sivulta Oirepäiväkirja.
• Sen lisäksi voisit takautuvasti kirjata Aadan oireita ja oireettomia kausia, mikäli ne ovat selkeästi muistissa tai olette tehneet niistä muistiinpanoja. Pohtikaa ja kirjoittakaa ylös myös, mitä Aadan elämässä on oirekausina ja oireettomina kausina tapahtunut. Missä hän on oleskellut? Onko elintavoissa ja -rytmeissä ollut jotakin poikkeavaa? Minkä kaikkien asioiden huomaatte vaikuttavan Aadan hyvinvointiin? Milloin hän voi hyvin ja mitä silloin on elämässä toisin kuin muulloin?
• Voisitte myös Aadan kanssa piirtää kartan koulutiloista. Aada voisi pitää sitä mukanaan ja rastittaa kuvaan ne tilat, joissa hän itse kokee voivansa huonosti tai joissa oleskelun jälkeen hän on huonovointinen.

Harkitkaa myös, olisiko hyötyä kouluterveyden lisäksi käydä erikoislääkärin vastaanotolla. Myös sitä käyntiä varten kannattaa valmistautua mahdollisimman tarkkaan, jotta lääkäri saa helpommin kuvan Aadan terveydentilasta ja siihen vaikuttavista asioista.

Jos edelleen sen jälkeen, kun olette ohjeiden mukaisesti seuranneet ja kirjanneet Aadan terveydentilaa ja siihen liittyviä asioita, vaikuttaa siltä, että koulun sisäilma heikentää merkittävästi Aadan oloa, ole yhteydessä rehtoriin ja kerro, että tytär tarvitsee sairastelun vuoksi tukea oppimiseen ja sellaiset järjestelyt, joilla pysyy terveenä.

Vetoa lapsen lakisääteisiin oikeuksiin. Aadalla on oikeus terveelliseen ja turvalliseen oppimisympäristöön ja tarvitsemaansa tukeen. Löydät tähän liittyvää lainsäädäntöä sivulta Laki on lapsen puolella.

Tuokaa samalla esiin, että koulunkäynnin järjestämiseen on paljon käyttökelpoisia keinoja. Voit tutustua niihin sivulla Ohje 9: Suunnittelun avuksi.

Huolehtikaa, että suunnittelussa huomioidaan opetuksen lisäksi myös se, miten lapsen opiskeluhuollolliset palvelut kuten kouluruokailu ja koulukyydit järjestetään.

Tällaiset tapaukset ovat haastavia myös kouluille. Kun tuot aktiivisesti esiin erilaisia ratkaisuja ja toimit hyvässä hengessä koulun kanssa heidän työtään tukien, on teillä parhaat edellytykset onnistumiseen.

Erityisjärjestelyin oppiminen ei ole toivottava pidemmän aikavälin ratkaisu, mutta silloin kun lapsi oireilee koulurakennuksessa niin, että terveys ja koulunkäynti selvästi kärsivät, on asiaan puututtava pikaisin toimenpitein. Lapsella on oikeus terveelliseen oppimisympäristöön, opetukseen ja tarvitsemaansa tukeen.

Vanhempien yhteinen vaikuttaminen

Aadan auttamisen lisäksi on tärkeää saada koulun ja kunnan toimintamallit ja ohjeistukset kuntoon.

Parhaiten voitte vaikuttaa yhdessä muiden vanhempien kanssa. Mikäli vanhempainyhdistyksen toiminta on ylikuormittunut, voi olla hyvä perustaa yhdistyksen sisälle sisäilmatoimikunta. Eli toimikunta, joka keskittyy vain sisäilma-asioihin. Lisätietoa siitä löytyy sivulta Vanhempien yhteinen vaikuttaminen.

Keskeistä on päästä hyvään keskusteluyhteyteen koulun ja kunnan toimijoiden kanssa ja tarjota vanhempien asiantuntemusta heidän käyttöönsä.

Voisitte esimerkiksi ehdottaa tilaisuutta, jossa ajankohtaisia sisäilma-asioita ja perheiden tarpeita käsitellään yhdessä. Kertokaa, että voitte auttaa järjestämisessä ja tapahtumasta viestimisessä.

Kertokaa koulun ja kunnan suuntaan selkeästi, mitä toivotte. Vanhempien ydinviestin laatimiseen löydätte apua sivulta Yhteisen viestin laatiminen.

Tarjotkaa apua ja tietoa pelkkien vaatimusten lisäksi. Esimerkiksi:

• Esittäkää, että vanhempien asiantuntemusta lastensa asioissa aletaan hyödyntää ja että kunnan sisäilmaprosesseissa otetaan pysyväksi tavaksi kuulla vanhempia. Ehdottakaa vanhemmille edustusta sisäilmaryhmiin. Jos perustatte sisäilmatoimikunnan, esittäkää säännöllisiä kunnan avainhenkilöiden ja toimikunnan tapaamisia. Löydätte lisää tietoa yhteistyön tavoista sivulta Kunnan ja vanhempien yhteistyö.
• Valmistautukaa näihin tapaamisiin selkeällä viestillä: Mihin lapset ja perheet tarvitsevat apua, ja mitä toivotte seuraavaksi tehtävän.
• Ehdottakaa, että kunnassa aletaan kirjata oire-epäilyjä systemaattisesti ja että vanhemmille viestitään selkeästi, milloin, kenelle ja miten oireista ilmoitetaan. Lisätietoa oireilmoituksista löytyy sivulta Oireilmoitukset ja lapsen auttaminen.
• Kertokaa, että toivotte kouluun oirekyselyä, jotta saadaan ajankohtaista tietoa siitä, kuinka paljon oireilevia lapsia on. On myös järkevää, että kyselyn tuloksista järjestetään tiedotustilaisuus, jossa tuloksista kerrotaan ja keskustellaan.
• Ehdottakaa, että kuntaan laaditaan ohjeistus, miten vanhemmat voivat toimia epäiltäessä lapsen oireilevan sisäilman takia ja millaisia koulunkäynnin järjestelyjä koulussa sairastuville voidaan tehdä. Tarjotkaa apua ohjeistuksen laatimiseen. Esimerkkiohje löytyy sivulta Sisäilmaohje – Malliteksti.
• Vaatikaa, että rakennuksia koskevat selvitykset ja tutkimukset laitetaan avoimesti kunnan ja koulun verkkosivuille.

Sujuvat toimintamallit ja selkeät ohjeet ovat hyödyksi niin vanhemmille, koulun henkilökunnalle kuin kunnallekin.

Tarvitsemme kouluterveyteen arjen työkaluja siihen, miten tunnistaa ne lapset, jotka saavat sisäilmasta niin vakavia oireita, että heidän ei kannata altistua koulussa enää lisää.

Vastaavasti olisi hyödyllistä saada lisää välineitä tunnistaa ja ratkaista niitä tapauksia, joissa vanhemmat tuntuvat olevan liiankin huolissaan suhteessa lapsen oireiden vakavuuteen. 

Vastaanotolle tulee paljon eri tavoin ja eri asteisesti kipeitä lapsia. On ylipäänsä aikaa vievää ja joskus mahdotontakin saada selville, mitkä oireet liittyvät koulun sisäilmaan.  

Meillä on käytössä oirepäiväkirja. Olemme myös tulostaneet paperille koulun pohjapiirustuksia. Pyydämme lapsia merkitsemään niihin ne paikat, joissa he huomaavat saavansa oireita.  

Kaikki eivät kuitenkaan viitsi täyttää näitä kunnolla. Vanhemmat ovat välillä varmoja, että oireet liittyvät sisäilmaan, ja toivovat meiltä sen uskomista ilman tarkempaa selvittelyä.  

Lisäksi osa ei oireiden vuoksi halua tai pysty olemaan enää koulurakennuksessa, mitä oirepäiväkirjan käyttö edellyttäisi.  

Joskus oirepäiväkirjan tiedot ovat niin vaihtelevia, että niistä on vaikea erottaa, mikä on olennaista. 

Silloinkin kun lapsi selvästi saa nimenomaan koulussa oireita, on meillä aika iso vastuu siinä, suosittelemmeko lasta jatkamaan koulussa oireiden ollessa “siedettäviä” vai kehotammeko koulua järjestämään esimerkiksi etäopetusta. 

Kaikissa vaihtoehdoissa on huonoja puolia. Lapsen ei ole terveellistä olla erossa luokkakavereistaankaan. Toisaalta mietityttää, millaiset oireet pitäisi tulkita varhaisiksi hälytysmerkeiksi terveysongelmien kroonistumisesta.  

Onko hankekuntien kouluterveydenhuolloissa löydetty näihin asioihin hyviä työkaluja? 

Nämä asiat pohdituttavat kaikkialla. Valitettavasti valmista viisasten kiveä ei meilläkään ole tarjota.

Teillä on aivan oikein käytössä työkaluja oireiden seurantaan, kuten oirepäiväkirja, rakennuksen pohjapiirroksen käyttäminen ja keskustelu vanhemman ja lapsen kanssa. Niitä olemme myös hankkeessa hyödyntäneet ja kehittäneet, ja hankekuntien terveydenhuolloissa ne on koettu hyödyllisiksi. Terveydenhuollolle suunnatut työkalut on koottu sivulle Terveydenhuolto sisäilmasta oireilevan lapsen tukijana.

Vanhemmat kokevat helposti vähättelynä tai epäilynä, että tilanteeseen haetaan muita syitä kuin sisäilma. Tähän vaikuttanee se, että sisäilmaoireita yleisesti ottaen ohitetaan ja vähätellään Suomessa paljon.

Voitte itse vähentää vähättelyn tuntua painottamalla vanhemmille, että suhtaudutte asiaan vakavasti mutta terveydenhuollossa on aina tarpeen tehdä erotusdiagnostiikkaa.

Voitte sanoa esimerkiksi, että sisäilmaoireet ovat hyvin epäspesifejä: samat oireet voivat kertoa muistakin sairauksista tai syistä kuin sisäilma, ja siksi oireiden syyt täytyy kartoittaa. Kannattaa alleviivata, että tämä on myös lapsen etu – ettei vaan mitään muuta vakavaa jää huomaamatta. Kertokaa, että terveydenhuollolle on tärkeää, että kotona oikeasti mietitään tarkoin kaikki mahdolliset lapsen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat asiat ja eritellään nämä selkeästi terveydenhuollolle.

Oirepäiväkirjan huolellinen täyttäminen on yksi diagnostinen työkalu ja osa sisäilmasta oireilevan tutkimusta ja hoitoa. Mikäli oirepäiväkirjan täyttäminen ei ole mahdollista koulutiloissa ilmenevien voimakkaiden oireiden vuoksi, tämä on selkeä signaali oireiden vakavuudesta. Oirepäiväkirjaa voi pyrkiä myös täyttämään takautuvasti, mikäli oireiden vaihtelusta on tarpeeksi muistiinpanoja ja dataa esimerkiksi potilastiedoissa.

Voitte avoimesti sanoittaa vanhemmille sitä, että sisäilmaan liittyviä terveyshaittoja tunnetaan vielä tieteessä puutteellisesti, minkä vuoksi terveydenhuollossakin joudutaan seuraamaan ja selvittämään potilaan asioita tarkkaan, monin erilaisin menetelmin.

Tapauskohtainen arviointi ja seuranta korostuvat

Kouluterveydenhuolloissa koetaan usein vaikeaksi erottaa sellaisia oireita, joiden kanssa ”pystyy elämään” ja joita voi suositella sietämään, sellaisista oireista, jotka ovat terveydelle haitallisia ja estävät koulunkäynnin. Aiheesta tarvitaan vielä tutkimusta, mikä on lääketieteen ja ympäristöterveyden tutkijoiden tehtävä. Tietoaukoista on koottu tietoa sivulle Sisäilma-asioissa on toimittava, vaikka kaikkea ei tiedetä.

Meidän pitää arjessa toimia jotenkin, puutteellisenkin tiedon pohjalta. Terveydenhuollossa korostuu tapauskohtaisen arvioinnin tarve. Se on tietenkin kuormittava ja vastuullinen tehtävä teille terveydenhuollon toimijoille.

Käytännössä lapsen vointi ja sen muutokset ovat hyvä mittari. Jos terve lapsi on yhtäkkiä alkanut oireilla vakavasti ja hän on muuttunut hyvinvoivasta kipuiseksi, väsyneeksi ja monioireiseksi, on normaalia, että perhe suhtautuu tilanteeseen vakavasti ja haluaa kaikin keinoin suojata lasta krooniselta sairastumiselta.

Kun pahin altistuminen saadaan loppumaan, mahdolliset liitännäissairaudet hoidettua ja lapsen olotila palautuu normaalimmaksi, on monesti helpompi havaita, mitkä oireet ovat ohimeneviä ja mitkä sen sijaan alkavat toistuessaan heikentää lapsen vointia ja terveydentilaa.

Jos taas “tilanne on akuutisti päällä”, voi lapsi olla koko ajan kipeä ja terveydentilan tasoittuminenkin viedä niin pitkiä aikoja, että oireiden syiden erottaminen oirepäiväkirjan avulla on hankalaa. Tämä voi helpottaa ajan kanssa. Oirepäiväkirjan käyttöaika kannattaa valita yksilöllisesti. Joskus on suositeltavaa seurata muutamankin kuukauden ajan, helpottaako oireilu olemalla poissa tiloista, joiden epäillään aiheuttavan oireilua.

Sisäilmaohjeet kuntoon

On tärkeää, että koulussa ja kunnassa on selkeät ohjeet oireilmoitusten tekoon ja että vanhemmille on viestitty selkeästi, minne ja miten ilmoitus oireista tehdään. On myös tärkeää, että oirepäiväkirja annetaan täytettäväksi mahdollisimman varhain, eli ennen kuin oireet ovat niin vakavia, että rakennukseen ei voi edes mennä.

Jos nämä prosessit eivät ole vielä alueellanne sujuvia, niiden kehittämistarpeesta kannattaa vinkata esimerkiksi kunnan sisäilmatyöryhmälle. Lisätietoa löytyy osiosta Kunnille ja kouluille. Sisäilmaohjeen päivittämiseen löydätte ohjenuoria sivulta Sisäilmaohje – Malliteksti.

Yläkouluikäinen Santeri-poikani sairastelee koulussa niin pahasti, että poissaoloja parin viime vuoden aikana kertynyt todella paljon. Hän on jäänyt opinnoissa jälkeen.

Oireina on ollut kuumeilua, vatsakipuja ja jatkuvia poskionteloiden ja keuhkoputkien tulehduksia.

Hän on käynyt terveydenhoitajalla, koululääkärillä ja yksityislääkäreillä, ja olen ollut yhteydessä rehtoriin ja luokanvalvojaan.

Kouluterveydenhoitajan kanssa on nyt vihdoin saatu seurattua oireita oirepäiväkirjan avulla.

Kouluterveydessä ei ole aiemmin oikein tiedetty, miten toimia pitkäkestoisesti oireilevan lapsen kanssa. Nyt oirepäiväkirjajakson jälkeen terveydenhoitaja totesi, että poika ei voi tässä koulussa käydä terveenä. Hän suositteli opiskeluhuollon palaveria koulunkäynnin järjestämisen suunnittelua varten.

Santeri on toistaiseksi jäänyt ihan yksin koulunkäynnin kanssa. Kukaan ei hahmota hänen haasteitaan eikä koordinoi, miten hän saa opetusta silloinkin, kun ei pysty olemaan koulussa sairastelun vuoksi. Saan kysellä paljon kokeiden ja tehtävien perään, ja tuntuu, että lapsi on putoamassa kelkasta kokonaan.

Rehtorin toimesta ensi viikolla pidetään moniammatillinen palaveri pojan koulunkäynnin järjestelyihin liittyen. Mukaan on kutsuttu myös opettaja, kouluterveydenhuolto ja kuraattori.

Pelkään, että joudun puolustusasemiin. Koen, että meitä pidetään hankalina tyyppeinä, tämä kuva minulle tulee keskusteluista rehtorin kanssa. Tuntuu, että rehtori ajattelee meidän suhtautuvan Santerin sairasteluun liian vakavasti. Rehtorilla ei ole tarpeeksi aikaa kuunnella meitä, mikä on tuskastuttavaa, koska lapsi on edelleen ilman opetusta ja olen siitä todella huolissani.

Nykyinen koulurakennus on 60-luvulta, ja sitä on korjailtu jo vuosikymmeniä. Rakennuksesta on löytynyt vuosien varrella paljon ongelmia eristeissä ja rakenteissa. Tilakeskuksen mukaan sairastelu lisääntyi rakennuksessa viisi vuotta sitten, kun rakennukseen laitettiin koneellinen ilmanvaihto. Tätä ennen selvittiin jotenkin. Nyt ollaan rakentamassa uutta koulua – vanha ei ole pohjaratkaisultaankaan enää toimiva. Uuteen päästään vuoden päästä.

Itse toivon, että palaverissa saisimme selväksi, miten pojan koulunkäynti järjestettäisiin jollakin, edes välttävällä tavalla siihen asti, kunnes uusi koulurakennus valmistuu ja lapsi pääsee sinne opiskelemaan muiden kanssa.

Miten minun kannattaisi ilmaista palaverissa asiat niin, että minua uskottaisiin ja saisimme lapsellemme turvattua koulunkäynnin?

Pojalla on oikeus opetukseen ja tarvitsemaansa tukeen. On hienoa, että kouluterveydessä on käytetty oirepäiväkirjaa pojan oireiden kartoittamiseen ja että terveydenhoitaja on suositellut yhteistä palaveria. Tämä on hyvä pohja koulunkäynnin järjestämisen suunnittelulle. 

Kannattaa tosiaan valmistautua palaveriin ennalta. Mitä valmiimpia ratkaisuehdotuksia kykenette perheenä esittämään, sitä helpompaa niihin on koulun puolelta tarttua. Kouluilla on usein ohjeistusten ja osaamisen puutetta sisäilmasta oireilevien opetuksen ja tuen järjestämisessä.

Vanhempana voit parhaiten edistää asiaa tarjoamalla tietoa sekä pojan tilanteesta, tarpeista että erilaisista ratkaisuvaihtoehdoista. 

Kannattaa tutustua ennen palaveria näihin ohjeisiin: 

Vanhemmalle: Kun lapsi tarvitsee koulunkäynnin järjestelyjä 

Koulunkäynnin järjestelyiden suunnittelu

Esimerkkejä suunnittelun avuksi

Kiteyttäkää ensin tapaamisessa Santerin tilanne:

• Miten hän oireilee, miten se vaikuttaa hänen terveyteensä ja koulunkäyntiinsä.
• Missä hän voi hyvin, ja miten opinnot silloin sujuvat.
• Onko sisäilmaoireilun lisäksi muita huomioitavia tekijöitä, jotka vaikuttavat lapsen arkeen. 
• Millainen oppija hän on.
• Miten kaverisuhteet toteutuvat.
• Mikä on teidän ensisijainen toiveenne nyt hänen auttamisekseen. 

Pohtikaa pojan kanssa etukäteen yhdessä, onko tiedossanne alueen kouluissa tai muissa lähialueen tiloissa kuten kirjastossa sellaisia tiloja, joissa poika voi hyvin. Voisiko poika opiskella niissä esimerkiksi resurssiopettajan tukemana?  

Entä onko luokassa tai koulussa muita vastaavassa tilanteessa olevia lapsia, jotka tarvitsevat opetusta muualle kuin luokkatiloihin? Voisitteko ehdottaa pienryhmän kokoamista? 

Jos tämä ei ole mahdollista, pohtikaa muita vaihtoehtoja, joita yllä mainituissa dokumenteissa kuvataan. Vähintään pojalle on striimattava oppitunteja ja tarjottava tukiopetusta niiden lisäksi. Tässä yhteydessä kannattaa myös sopia koulun kanssa, kuinka hän voi mahdollisimman paljon osallistua opetukseen ja tapahtumiin muiden kanssa kasvotusten koulurakennuksen ulkopuolella eli esimerkiksi liikuntatunneille, retkille, ryhmätöihin ja muihin yhteisiin oppimistehtäviin. 

Pyytäkää, että pojan opetusta ja sitä koskevaa viestintää varten nimetään koulusta yhteyshenkilö ja että järjestelyt kirjataan oppimissuunnitelmaan ja sovitaan, miten järjestelyn toimivuutta ja pojan vointia seurataan. Oppimissuunnitelmasta saatte lisätietoa ePerusteet-sivulta.

Panostakaa vuorovaikutukseen

Osa valmistautumista on myös omien tunteiden purku etukäteen. Kun oman lapsen sairastelua ja koulutyöstä putoamista seuraa pitkään saamatta asiaan apua, se stressaa ja synnyttää monenlaisia tunteita. 

Tunnekuorma voi pahimmillaan nousta yhteistyön esteeksi. Koulujen resurssit ovat tiukoilla, ja siellä toivotaan yhteistyön sujuvan jouhevasti ja kevyesti.  

Jotkut vanhemmat ovat kokeneet hyödylliseksi vastaaviin tapaamisiin valmistautumisessa, kun pyrkii päästämään etukäteen pahimmat höyryt ulos juttelemalla esimerkiksi läheisen tai ystävän kanssa tai hakemalla apua vertaistuesta. Näin saa paremmin kiteytettyä ja kerrottua lapsen tarpeet kiireisessä palaverikulttuurissa. Ajattelu sujuu kirkkaammin ilman voimakasta tunnekuohua ja viestistä tulee helpommin vastaanotettava. Se on lapsen etu. 

Omalta osaltanne voitte myös pyrkiä sujuvoittamaan vuorovaikutusta ja asian edistämistä koulun kanssa näyttämällä ymmärtävänne myös koulun haasteita.

Osoittakaa kuitenkin selkeästi, että asioiden haastavuudesta huolimatta poika ei voi jäädä ilman opetusta ja tukea. Hänellä on niihin oikeus. Olkaa avoimia ja alleviivatkaa, että kotona haluatte auttaa koulua ratkaisujen löytämisessä. Resurssit ovat kouluissa tiukoilla, joten mitä paremmin pystytte kiteyttämään pojan tarpeet ja itsekin ehdottamaan ratkaisuvaihtoehtoja, sitä helpompaa koulun on toimia.

Olen ala-asteen opettaja. Opetan viidettä luokkaa.  

Oppilaat ovat ihania ja vilkkaita. Pedagogisesti luokka-aines on haastava. Luokkani 24 oppilaasta kolmannes on tehostetun tuetun oppilaita. 

Koulurakennusta korjataan parhaillaan. Korjaustoimenpiteet aiheuttavat meille opettajille ja lapsille oireita – joillekin vähemmän, joillekin enemmän. Korjaukset tulevat jatkumaan vielä vuoden verran.  

Tällä hetkellä neljän lapsen oireilu ja sairastelu on erityisen voimakasta. Heidän vanhempansa ovat ilmaisseet tarpeen saada tukea ja toimivan järjestelyn lastensa koulunkäyntiin, sillä lapset eivät voi terveyssyistä koulurakennuksessa käytännössä olla. 

Ymmärrän tilanteen hyvin, mutta resurssini ovat rajalliset. Mietityttää, miten ehdin huomioimaan kaikkien luokkani lasten erityiset tarpeet. Kuinka voin huomioida järjestelyissä sisäilmasta oireilevat lapset? 

On todella valitettavaa, että sisäilma-asiat aiheuttavat teille opettajille lisää päänvaivaa jo ennestään kuormittavaan kouluarkeen. 

Onko muilla luokilla ilmennyt sisäilmaoireita ja vastaavaa tuen tarvetta? Jos on, voisiko eri luokilla opiskelevat yksilöllisiä järjestelyjä tarvitsevat lapset yhdistää pienryhmäksi?  

Eli pienryhmälle etsittäisiin korvaava opetustila, tai sen opetus toteutettaisiin etänä. Pienryhmälle nimettäisiin ryhmän opetuksesta ja/tai opetuksen koordinoinnista vastaava opettaja. Jos koulussanne on sisäilmaongelmien vuoksi paljon sairastavia opettajia, tehtävä sopisi hyvin jollekin heistä?  

Mikäli opettaja toteuttaa sisäilmasta oireilevien lasten opetuksen oman luokan mukana yksilöllisin järjestelyin, tulee huolehtia, että opettajalla on tähän tarvittavat resurssit.  

Seuraavista linkeistä löydätte tietoa, millaisia asioita on hyvä huomioida järjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Näihin löytyy ohjeet Järjestelyiden suunnittelu ja Järjestelyiden toteuttaminen. Voitte hyödyntää ohjeita kunkin oppilaan kohdalla myös sen arviointiin, mikä on tuen tarve kolmiportaisen tuen tasolla.  

Muutamia vinkkejä oman työsi tueksi, mikäli itse vastaat lasten opetuksesta eli ellei oppilaille perusteta omaa pienryhmää: 

• Jos otat neljä lasta opetukseen mukaan etäyhteydellä, sopikaa yhdessä, mitkä oppitunnit näin toteutetaan. Etäyhteydellä keskittyminen on luokassa opiskelua raskaampaa oppilaalle ja vaatii huomiota myös opettajalta. Lapset saattavat tarvita myös tukiopetusta. Pyri saamaan tukiopetusta pitämään resurssiopettaja, oma aikaresurssisi vaikuttaa selvästi rajalliselta. 
• Pyrkikää siihen, että lapset pystyvät olemaan normaalisti luokan mukana osan opetuksesta, vaikka opetusta toteutettaisiin muutoin etäyhteyden välityksellä. Esimerkiksi ulkoliikuntatunneilla ja mahdollisissa muissa rakennuksissa järjestettävillä tunneilla ja retkillä. Monien aineiden opetusta ja oppimistehtäviä voi räätälöidä siten, että niitä voivat kaikki lapset silloin tällöin tehdä muualla kuin luokassa istuen. Yksilöllisin järjestelyin opiskelevia lapsia kannattaa myös ohjata tekemään muiden oppilaiden kanssa ryhmätöitä, joita voi toteuttaa muualla, jotta suhteet luokkatovereihin säilyvät.
• Lasten kanssa keskusteluun löytyy vinkkejä sivulta Lapsen kanssa keskustelun tueksi. Sivulta löytyy myös linkki sisäilma-aiheisiin tukioppilaskortteihin, joista kannattaa vinkata tukioppilaille.  
• Tärkeää on, että yksilöllisin järjestelyin opiskelevilla lapsilla on heidän opetustaan koordinoiva yhteyshenkilö. Keskustele rehtorin kanssa tähän tilanteeseen sopivista vaihtoehdoista.
• On hyvä myös sopia, kuka on lapselle läsnä oleva aikuinen etäyhteydellä annettavan opetusjakson aikana.

Pyytäkää lisäresursseja  

Jokaisella lapsella on oikeus opetukseen ja tarvitsemaansa tukeen ja tietenkin terveelliseen ja turvalliseen oppimisympäristöön. Samalla tämän järjestäminen ei voi kaatua yksittäisten opettajien harteille. Tämä korostuu sisäilmaongelmaisissa kouluissa, joissa tuen ja järjestelyiden tarve tyypillisesti lisääntyy.  

Mikäli järjestelyistä aiheutuu opettajalle kohtuuttomasti lisätyötä, tarvitaan lisää käsipareja tai korvaus lisätyöstä. 

Lasten tuen tarpeen jaottelu ja dokumentointi kolmiportaisen tuen tasolla auttaa hahmottamaan myös opettajien työmäärää. Esimerkiksi erityisen tuen päätösten ja oppimissuunnitelmien lisääntynyt määrä toimivat kuntapäättäjien suuntaan viesteinä opetusresurssien kasvaneesta tarpeesta. 

Työnantajalla on velvollisuus tunnistaa työn fyysiset ja psykososiaaliset kuormitustekijät. Kerro todellisesta työmäärästäsi rehtorille ja pyydä tarvittaessa häntä tuomaan vaikutuskanaviensa kautta esiin opettajien työtilannettanne sekä mahdollista lisäresurssien tarvetta opetusjärjestelyiden toteuttamiseen. 

Muuta huomioitavaa

Lisäksi on tärkeää, että sekä oppilaille että henkilökunnalle on käytössä selkeät oireilmoituspolut. Mikäli korjausten aikana ilmenee oireilua, tästä on tärkeää ilmoittaa viipymättä eteenpäin. Korjausten aikana kohonneet mikrobipitoisuudet ovat yleinen terveysongelmien aiheuttaja, mikäli esimerkiksi korjattavien alueiden eristämisessä ja ilmanvaihdossa on puutteita.  

Pyytäkää myös huomioimaan laadukas homepölysiivous korjausten jälkeen ja kiinnittämään huomiota siihen, että ongelmatiloista ei tuoda korjattuihin tiloihin irtaimistoa ja oppimateriaaleja, mikäli nämä aiheuttavat minkäänlaista oireilua oppilaille tai henkilökunnalle.

Tästä huolehtiminen voi vähentää tarvetta erityisjärjestelyille jatkossa ja suojaa myös teitä työntekijöitä.

Koulussamme on muutamia lapsia, joille tulee koulutiloissa esimerkiksi pahoja iho-oireita, voimakkaita vatsakipuja ja joilla on vanhempien mukaan usein kuumetta koulupäivien jälkeen. He ovat oireiden vuoksi hälyttävän paljon koulusta poissa.

Koulurakennuksesta ei kuitenkaan ole selvityksissä löytynyt mitään “viitearvot ylittävää”.

Kumpaa pitäisi seurata, ihmistä vai teknisiä mittareita?

Ihminen on sisäilma-asioissa hyvä ja herkkä mittari, jonka veroista ei vielä ole osattu teknisesti kehittää.

Teknisillä mittalaitteilla voidaan parhaimmillaankin mitata vain pientä osaa kaikesta siitä, mitä sisäympäristöissä esiintyy.

Esimerkiksi Euroopan unionissa on markkinoilla kymmeniä tuhansia kemikaaleja, joista useita käytetään joko rakentamisessa tai esiintyy muutoin sisäympäristöissä. Erilaisia homelajejakin on tunnistettu muutama miljoona. Nämä aineet sekä reagoivat keskenään että muuntuvat toisiksi aineiksi sisäympäristössä. Kaikesta tästä saadaan tavallisilla käytössä olevilla mittareilla ”haaviin” vain murto-osa.

Kaiken lisäksi on vielä epäselvää, mikä kaikki on terveyden kannalta olennaista. Vaikka sisäilmaa ja siihen liittyviä terveyshaittoja tutkitaan parhaillaan hyvin aktiivisesti eri puolilla maailmaa, ei vielä ole ehditty kattavasti tutkia, mitkä kaikki eri aineet, millaisina yhdistelminä ja miten pitkässä altistuksessa aiheuttavat terveyshaittoja.

Esimerkiksi kaikista Euroopan Unionissa markkinoilla olevista kemikaaleista vasta vain viidensadan aineen vaaraominaisuudet ja niille altistuminen tunnetaan hyvin.

Ihmiset ovat myös yksilöllisiä. Aistimme asiat eri tavoin. Osa meistä on herkistynyt sisäilman haitta-aineille altistuttuaan sisäilmaongelmille aiemmin, eikä siksi kestä epäpuhtauksia samoin kuin muut.

Mittarit ja keräimet kehittyvät nopeasti. Tulevaisuudessa käytössä voi olla nykyistä kehittyneempiä mittalaitteita, joilla ympäristöä ja ihmisen terveydentilaa voidaan nykyistä tarkemmin mitata ja seurata.

Usein ihmiset itse tietävät, missä he voivat hyvin ja missä heidän vointinsa huononee, kunhan oireita seurataan järjestelmällisesti. Kaikki sisäilmaan aluksi liitetyt oireet eivät johdu sisäilmasta, mutta jos oirepäiväkirja ja havainnot oikeasti kertovat siitä, että oireilu toistuvasti helpottaa muualla ja pahenee koulurakennuksessa, tätä ei ole syytä kiistää ”viitearvoihin” vedoten. Harva ihminen haluaa syyttä suotta erityisiä järjestelyjä, tutkimuksia ja selvityksiä, vaan oman hyvinvoinnin parantamiselle on aito tarve.

Viitearvot ja mittarit ovat ryhmätason työkalu rakennusten keskinäisen vertailun ja korjaustarpeen kartoittamiseen, muiden menetelmien ohessa.

Kouluissa on tärkeää, että kaikki oppilaat saavat opetusta ja tarvitsemaansa tukea. Tähän on oppilailla myös lain takaama oikeus. Ei ole mielekästä asettaa lapsia asemaan, jossa he sisäilmaoireiden vuoksi jäävät yhteiskunnan kelkasta jo elämän alkutaipaleella.

Tällä sivustolla tarjotaan paljon vinkkejä ja esimerkkejä lapsen oireiluun tarttumiseen ja tilanteen selvittämiseen. Hyödyntäkää tarjolla olevia työkaluja, keskustelkaa lasten ja huoltajien kanssa avoimesti tilanteesta ja miettikää yhdessä ratkaisuja. Aito vuorovaikutus ja puolin ja toisin halu ratkaista tilanne luo parhaat edellytykset onnistumiselle.

Lue lisää

Sisäilma-asioissa on toimittava, vaikka kaikkea ei tiedetä
Autetaan lasta – Viiden vaiheen malli ja ohjeet