Koululääkäri: Miten erotan vakavat sisäilmaoireet ohimenevästä oireilusta?

Tällä palstalla vastataan tyypillisiin sisäilma-aiheisiin kysymyksiin, joita kodit, koulut ja kunnat sisäilma-asioissa meiltä kysyvät. Kaikissa kysymyksissä on kysyjien yksityisyyden suojaamiseksi häivytetty tunnistetiedot ja muutettu kysymyksissä esiintyvien nimet.

Tarvitsemme kouluterveyteen arjen työkaluja siihen, miten tunnistaa ne lapset, jotka saavat sisäilmasta niin vakavia oireita, että heidän ei kannata altistua koulussa enää lisää.

Vastaavasti olisi hyödyllistä saada lisää välineitä tunnistaa ja ratkaista niitä tapauksia, joissa vanhemmat tuntuvat olevan liiankin huolissaan suhteessa lapsen oireiden vakavuuteen. 

Vastaanotolle tulee paljon eri tavoin ja eri asteisesti kipeitä lapsia. On ylipäänsä aikaa vievää ja joskus mahdotontakin saada selville, mitkä oireet liittyvät koulun sisäilmaan.  

Meillä on käytössä oirepäiväkirja. Olemme myös tulostaneet paperille koulun pohjapiirustuksia. Pyydämme lapsia merkitsemään niihin ne paikat, joissa he huomaavat saavansa oireita.  

Kaikki eivät kuitenkaan viitsi täyttää näitä kunnolla. Vanhemmat ovat välillä varmoja, että oireet liittyvät sisäilmaan, ja toivovat meiltä sen uskomista ilman tarkempaa selvittelyä.  

Lisäksi osa ei oireiden vuoksi halua tai pysty olemaan enää koulurakennuksessa, mitä oirepäiväkirjan käyttö edellyttäisi.  

Joskus oirepäiväkirjan tiedot ovat niin vaihtelevia, että niistä on vaikea erottaa, mikä on olennaista. 

Silloinkin kun lapsi selvästi saa nimenomaan koulussa oireita, on meillä aika iso vastuu siinä, suosittelemmeko lasta jatkamaan koulussa oireiden ollessa “siedettäviä” vai kehotammeko koulua järjestämään esimerkiksi etäopetusta. 

Kaikissa vaihtoehdoissa on huonoja puolia. Lapsen ei ole terveellistä olla erossa luokkakavereistaankaan. Toisaalta mietityttää, millaiset oireet pitäisi tulkita varhaisiksi hälytysmerkeiksi terveysongelmien kroonistumisesta.  

Onko hankekuntien kouluterveydenhuolloissa löydetty näihin asioihin hyviä työkaluja? 

Nämä asiat pohdituttavat kaikkialla. Valitettavasti valmista viisasten kiveä ei meilläkään ole tarjota.

Teillä on aivan oikein käytössä työkaluja oireiden seurantaan, kuten oirepäiväkirja, rakennuksen pohjapiirroksen käyttäminen ja keskustelu vanhemman ja lapsen kanssa. Niitä olemme myös hankkeessa hyödyntäneet ja kehittäneet, ja hankekuntien terveydenhuolloissa ne on koettu hyödyllisiksi. Terveydenhuollolle suunnatut työkalut on koottu sivulle Terveydenhuolto sisäilmasta oireilevan lapsen tukijana.

Vanhemmat kokevat helposti vähättelynä tai epäilynä, että tilanteeseen haetaan muita syitä kuin sisäilma. Tähän vaikuttanee se, että sisäilmaoireita yleisesti ottaen ohitetaan ja vähätellään Suomessa paljon.

Voitte itse vähentää vähättelyn tuntua painottamalla vanhemmille, että suhtaudutte asiaan vakavasti mutta terveydenhuollossa on aina tarpeen tehdä erotusdiagnostiikkaa.

Voitte sanoa esimerkiksi, että sisäilmaoireet ovat hyvin epäspesifejä: samat oireet voivat kertoa muistakin sairauksista tai syistä kuin sisäilma, ja siksi oireiden syyt täytyy kartoittaa. Kannattaa alleviivata, että tämä on myös lapsen etu – ettei vaan mitään muuta vakavaa jää huomaamatta. Kertokaa, että terveydenhuollolle on tärkeää, että kotona oikeasti mietitään tarkoin kaikki mahdolliset lapsen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat asiat ja eritellään nämä selkeästi terveydenhuollolle.

Oirepäiväkirjan huolellinen täyttäminen on yksi diagnostinen työkalu ja osa sisäilmasta oireilevan tutkimusta ja hoitoa. Mikäli oirepäiväkirjan täyttäminen ei ole mahdollista koulutiloissa ilmenevien voimakkaiden oireiden vuoksi, tämä on selkeä signaali oireiden vakavuudesta. Oirepäiväkirjaa voi pyrkiä myös täyttämään takautuvasti, mikäli oireiden vaihtelusta on tarpeeksi muistiinpanoja ja dataa esimerkiksi potilastiedoissa.

Voitte avoimesti sanoittaa vanhemmille sitä, että sisäilmaan liittyviä terveyshaittoja tunnetaan vielä tieteessä puutteellisesti, minkä vuoksi terveydenhuollossakin joudutaan seuraamaan ja selvittämään potilaan asioita tarkkaan, monin erilaisin menetelmin.

Tapauskohtainen arviointi ja seuranta korostuvat

Kouluterveydenhuolloissa koetaan usein vaikeaksi erottaa sellaisia oireita, joiden kanssa ”pystyy elämään” ja joita voi suositella sietämään, sellaisista oireista, jotka ovat terveydelle haitallisia ja estävät koulunkäynnin. Aiheesta tarvitaan vielä tutkimusta, mikä on lääketieteen ja ympäristöterveyden tutkijoiden tehtävä. Tietoaukoista on koottu tietoa sivulle Sisäilma-asioissa on toimittava, vaikka kaikkea ei tiedetä.

Meidän pitää arjessa toimia jotenkin, puutteellisenkin tiedon pohjalta. Terveydenhuollossa korostuu tapauskohtaisen arvioinnin tarve. Se on tietenkin kuormittava ja vastuullinen tehtävä teille terveydenhuollon toimijoille.

Käytännössä lapsen vointi ja sen muutokset ovat hyvä mittari. Jos terve lapsi on yhtäkkiä alkanut oireilla vakavasti ja hän on muuttunut hyvinvoivasta kipuiseksi, väsyneeksi ja monioireiseksi, on normaalia, että perhe suhtautuu tilanteeseen vakavasti ja haluaa kaikin keinoin suojata lasta krooniselta sairastumiselta.

Kun pahin altistuminen saadaan loppumaan, mahdolliset liitännäissairaudet hoidettua ja lapsen olotila palautuu normaalimmaksi, on monesti helpompi havaita, mitkä oireet ovat ohimeneviä ja mitkä sen sijaan alkavat toistuessaan heikentää lapsen vointia ja terveydentilaa.

Jos taas “tilanne on akuutisti päällä”, voi lapsi olla koko ajan kipeä ja terveydentilan tasoittuminenkin viedä niin pitkiä aikoja, että oireiden syiden erottaminen oirepäiväkirjan avulla on hankalaa. Tämä voi helpottaa ajan kanssa. Oirepäiväkirjan käyttöaika kannattaa valita yksilöllisesti. Joskus on suositeltavaa seurata muutamankin kuukauden ajan, helpottaako oireilu olemalla poissa tiloista, joiden epäillään aiheuttavan oireilua.

Sisäilmaohjeet kuntoon

On tärkeää, että koulussa ja kunnassa on selkeät ohjeet oireilmoitusten tekoon ja että vanhemmille on viestitty selkeästi, minne ja miten ilmoitus oireista tehdään. On myös tärkeää, että oirepäiväkirja annetaan täytettäväksi mahdollisimman varhain, eli ennen kuin oireet ovat niin vakavia, että rakennukseen ei voi edes mennä.

Jos nämä prosessit eivät ole vielä alueellanne sujuvia, niiden kehittämistarpeesta kannattaa vinkata esimerkiksi kunnan sisäilmatyöryhmälle. Lisätietoa löytyy osiosta Kunnille ja kouluille. Sisäilmaohjeen päivittämiseen löydätte ohjenuoria sivulta Sisäilmaohje – Malliteksti.