Tältä sivulta löydät vinkkejä, kuinka korjata sisäilma-asioiden äärellä rikkoutunutta keskusteluyhteyttä vanhempien ja kunnassa sekä kouluissa toimivien välillä. Sivulla kerrotaan myös, miten ja milloin sisäilma-ilta kannattaa järjestää.
Jos kunnassa kuohuu sisäilma-asioiden ympärillä kuukaudesta ja vuodesta toiseen, jokin on pielessä. Todennäköisesti kuntaan täytyy löytää terveempien rakennusten lisäksi myös uusia ihmisten tarpeisiin vastaavia toimintatapoja ja käytäntöjä.
Tällainen uudistustyö vaatii yhteistä työskentelyä. Jos tilanne on hyvin tulehtunut, yhdessä tekeminen on hankalaa ja raskasta.
Ensihoidoksi tarvitaan keskusteluyhteyden palauttamista kunnan ja koulujen sekä vanhempien välille.
Keskusteluyhteyttä ei synny ilman luottamusta.
Mistä luottamus rakentuu?
Tarvitaan yhteys ihmisiin. Yhteyden kolme valmistusainetta:
- Avoimuus sisäilmaviestinnässä. Kannattaa kertoa rehellisesti esimerkiksi rakennuksen kunnosta ja niistä kehitystarpeista, joita kunnan sisäilmaan liittyvissä käytännöissä on havaittu.
- Ihmisten kuuntelu. Mitä lapsilla ja vanhemmilla on sanottavaa? Mitä heille kuuluu? Mitä he tarvitsevat? Miltä heistä tuntuu, jos heidän tarpeensa on ohitettu?
- Yhteinen keskustelu ilman ennakkoasetelmia. Miten voidaan yhdessä paremmin ymmärtää tilannetta, ja mitä olisi hyvä tehdä seuraavaksi?
Näiden toteutus edellyttää rohkeutta ja kehittämishaluista asennetta. Kaikkitietävyyttä tai valmiita pakettiratkaisuja ei vaadita. Rohkeus ja halu tarttua asiaan välittyvät eteenpäin ja luovat yhteistä maaperää.
Tarvitaan realistinen tilannekuva kunnan toimintatavoista. Tilannekuvan kolme ainesosaa:
- Onko kunnassa toimivat käytännöt ja ohjeet koulujen sisäilmatilanteisiin? Onhan niissä huomioitu lasten opetus ja hyvinvoinnin tuki? Tilanteen voi tarkistaa Kehittäjän muistilistasta.
- Vastuutehtävissä eri toimialoilla työskentelevien välinen keskustelu. Millaisia puutteita ja kehittämistarpeita toimintatavoissa on havaittu?
- Tarvittaessa rakennusten käyttäjien kokemusten laajempi kartoittaminen esimerkiksi kyselyin, keskusteluin tai haastattelemalla.
Näillä neuvoilla on helpompi pysyä ajan tasalla sekä ihmisten tarpeista että siitä, miten niihin on pystytty vastaamaan ja mitä kehitettävää vielä on. Kartalla oleminen antaa asiantuntevan vaikutelman ja auttaa välttämään ikäviä yllätyksiä ja vaivaannuttavia tilanteita. Kun realiteetit ovat tiedossa, ne voidaan avoimesti sanoittaa ja niihin voidaan alkaa työstää ratkaisuja.
Näistä elementeistä rakentuu vähitellen luottamus, joka on keskusteluyhteyden keskeinen ainesosa. Luottamusta ylläpidetään toimimalla ihmisten kanssa ja vastaten heidän tarpeisiinsa konkreettisesti.
Milloin sisäilmailta on hyvä idea?
Sisäilmailtoja voidaan järjestää karkeasti kolmeen eri tarpeeseen:
- Tiedotustilaisuus: Viestimään rakennuksen käyttäjille esimerkiksi koulun sisäilmaan tai opetusjärjestelyihin liittyvästä asiasta kuten oirekyselyn tuloksista, väistötiloihin siirtymisestä tai rakennuksen sisäilmatutkimuksista.
- Ilmapiirin puhdistaminen: Helpottamaan kunnassa tai koulussa vellovaa kriisiytynyttä sisäilmatilannetta, joka ilmenee esimerkiksi jatkuvina somekeskusteluina, kanteluiden vyörynä tai vihaisina yhteydenottoina vanhemmilta koulun ja kunnan suuntaan.
- Yhdessä kehittäminen: Kunnan käytäntöjen kehittämisen tukena rakennuksen käyttäjien tarpeiden, toiveiden ja ideoiden kartoittamiseen.
Alla tarkemmin vinkkejä kuhunkin näistä.
Tiedotustilaisuus
- On aina hyvä pyrkiä viestimään tiedotettavista asioista kasvokkain vuorovaikutteisessa tilaisuudessa, mikäli mahdollista.
- Tilaisuuden aihe kannattaa rajata tarkoin ja suunnitella tilaisuus etukäteen.
- Tarvittava tietotaito varmistetaan kutsumalla kustakin käsiteltävästä aiheesta kertomaan niihin erikoistuneet asiantuntijat. Esimerkiksi koululääkäri, sisäilmatutkija, sivistysjohtaja tai tilakeskuksen johtaja kertovat omien vastuualueidensa asioista.
- Sisäilmailtaa ennen kannattaa keskustella asiantuntijoiden kesken, jotta kokonaisuus hahmottuu ja avoimet kysymykset ovat tiedossa.
- Tilaisuuteen varataan tarpeeksi aikaa kysymyksille ja niihin vastaamiselle.
- Myös epävarmuudet, tietoaukot ja lisäselvitystarpeet sanoitetaan. Se lisää luottamusta ja on olennaista tilanteen hahmottamisen kannalta.
- Illan päätteeksi kerrotaan, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Ilmapiirin puhdistamis-ilta
- Ilta valmistellaan huolella kuulemalla kohderyhmää ensin pienemmällä kokoonpanolla tai olemalla yhteydessä aktiivisimpiin vanhempiin.
- Mietitään, mieluiten yhdessä vanhempien kanssa, mikä on illan tavoite ja mitkä ovat nyt kriittisimmät tarpeet, joihin täytyy vastata.
- Etukäteen mietitään myös, minkä toivotaan olevan toisin illan jälkeen. Illan sisältö kohdennetaan tätä tukemaan.
- Tällaisessa illassa kannattaa olla avoin ja rohkea, sanoittaa puutteet rehellisesti ja vastata kysymyksiin kiertelemättä. Valmiita vastauksia kaikkeen ei tarvitse olla, mutta ihmisten huolia ja tarpeita ei voi ohittaa.
- Lisätietoa viestinnästä löytyy Viestintä sisäilmatilanteissa -sivulta.
Kehittämistyyppinen sisäilmailta
- Mietitään, mistä asiasta tarvitaan lisää tietoa ja mitä sillä tiedolla aiotaan tehdä.
- Sisäilmailta rakennetaan tukemaan tämän tiedon saamista. Tiedon kokoamiseen kykenevä vetäjä on suureksi avuksi.
- On erityisen tärkeää turvata vuoropuhelu, jotta ihmiset saadaan osallistumaan keskusteluun ja jakamaan ideoitaan.
- Lisätietoa kehittämisestä löytyy sivuilta Kolme askelta eteenpäin ja Näin kehitän työssäni sisäilma-asioita.
Sisäilmailloissa kannattaa tilanteen ja tarpeen vaatiessa hyödyntää ulkopuolista fasilitoijaa. Ulkopuolinen ohjaaja turvaa tasapuolisen vuoropuhelun ja huolehtii ryhmädynamiikasta, rakentavasta keskustelusta ja hyvästä ilmapiiristä.
Myös erätaukomalli voi olla hyödyksi. Rakentavan keskustelun pelisäännöt Erätauko-menetelmää mukaillen:
- Kuuntele toisia keskeyttämättä ja aloittamatta sivukeskusteluja.
- Liity toisten puheeseen käyttäen arkikieltä.
- Kerro omasta kokemuksesta.
- Puhuttele muita suoraan tehden tarkentavia kysymyksiä.
- Ole läsnä ja kunnioita toisia sekä luottamuksen ilmapiiriä.
- Etsi ja kokoa. Työstä rohkeasti esiin tulevia ristiriitoja.
- Lisätietoa https://www.eratauko.fi/
Selittely on huono idea
On normaalia, että “tilanteen ollessa päällä” halutaan puolustautua ja kertoa, mitä kaikkea kunnassa on jo tehty sisäilma-asioiden hyväksi.
Tämä ei kuitenkaan aina ole hyvä ajatus. Jos vanhemmat eivät ole saaneet apua oireileville lapsilleen, tällainen voi ärsyttää ja tuntua omia tarpeita ohittavalta.
Jos vanhempien avunpyyntöihin oireilevien lasten auttamisesta vastataan kertomalla, kuinka paljon rakennuksia on tutkittu ja korjattu tai vakuutellaan jopa, että rakennukset ovat kunnossa lasten oireista huolimatta, kuulostaa tämä helposti vanhempien korvaan siltä, että heidät halutaan taivutella ajattelemaan, että kunnassa on toimittu riittävästi ja että lapsilla ei ole käytännössä oikeutta opetukseen ja tarvitsemansa tukeen.
Tämä saa helposti aikaan vastareaktion ja tilanne voi kiristyä entisestään.
Sen sijaan vuoropuhelu tulee mahdolliseksi, kun kunta antaa aidon signaalin, että nyt aletaan toimia lasten auttamiseksi ja halutaan päästä siinä oikeasti hyvään lopputulokseen mahdollisimman pian.
Paineet pois
Tunteille on aina olemassa jokin syy, ja ne ovat sallittuja. Voimakkaat tunteet sopivat kuitenkin huonosti neuvottelupöytiin ja kehitystyöhön.
Monessa kunnassa on todettu hyväksi tarjota sekä työntekijöille että vanhemmille mahdollisuus jakaa päällimmäisiä ajatuksia ja höyryjä ennen yhteiseen työpöytään siirtymistä.
Esimerkki: Pienen kunnan ilmapiiri sisäilma-asioiden ympärillä oli tulehtunut. Työntekijät olivat uupuneita, ja reittejä eteenpäin oli vaikea nähdä. Kunnan johto järjesti “vastuuhenkilöiden kahvihetken”, jossa oli mahdollisuus vapaamuotoisesti jakaa kokemuksia ja ajatuksia. Jokainen sai halutessaan kertoa, miltä tilanne omasta mielestä näyttää, mikä tuntuu erityisen vaikealta ja mikä ärsyttää, rasittaa tai pelottaa.
Esimerkki: Toisessa, suuremmassa kunnassa kutsuttiin kunnan kouluterveydessä työskentelevät yhteiseen työpajaan jakamaan ajatuksia koulujen sisäilma-asioista. Heiltä kysyttiin, mikä tuntuu vaikealta, millaisia ajatuksia ja tunteita vanhempien kanssa asiointi oli herättänyt, miltä työssä jaksaminen tuntuu ja mitä ideoita heillä tilanteen kehittämiseen olisi.
Kummassakin tilaisuudessa osallistujat saivat puhua luottamuksellisesti ja heitä rohkaistiin jakamaan ajatuksiaan sensuroimatta. Tilaisuuksilla haluttiin tarjota työntekijöille mahdollisuus purkaa tunteita ja tulla kuulluksi. Samalla tilaisuudet auttoivat hahmottamaan työntekijöiden tuen tarvetta ja tukivat tilannekuvan muodostamista. Ilma puhdistui jatkotyöskentelyä ajatellen.
Kertokaa vanhemmille suunnan muuttumisesta
Myös vanhempien tunteille on tärkeää tarjota kanava.
Vanhempaintoimijoiden ydinryhmälle voi olla aluksi hyvä järjestää pienimuotoinen tilaisuus, jossa kuullaan vanhempien kokemuksia, mietteitä ja toiveita.
Tällöin on hyvä kylmäpäisesti ottaa vastaan kaikki se, mitä vanhemmilla on sanottavaa.
Vanhempien kokemuksia voi kuulla myös muutoin kuin tapaamisessa. Kunta voi esimerkiksi viestiä vanhemmille, että tehtävään nimetty työntekijä on varannut aikaa vanhempien puheluihin vastaamiseen ja haluaa kuulla kaikki kokemukset, toimimattomuudet ja ehdotukset.
Jos vuorovaikutus tuntuu hankalalta, voi miettiä, olisiko hyödyllistä hankkia ulkopuolinen taho ohjaamaan keskustelua.
Vanhempien luottamus saavutetaan vähitellen toimintatapojen muuttuessa. Luottamuksen syntymistä vauhdittaa, kun todetaan ääneen, että kunnassa on ymmärretty, ettei lapsille ja perheille tarjottu apu ole ollut riittävää ja että tätä puutetta aletaan nyt toden teolla ratkaista.
On hyvä sanoittaa, että perheiden toiveiden kuuleminen aloitetaan välittömästi, että luodaan kuntaan rakenteet vanhempaintoimijoiden kanssa tehtävälle yhteistyölle ja kehitetään yhdessä toimivat käytännöt sisäilmasta oireilevien oppilaiden auttamiseksi ja opetuksen järjestämiseksi.
Uusi hyvinvointijohtaja tarjoilee kuntaan työrauhan ainekset – Miten kutsua kokoon sisäilmailta riitaisassa tilanteessa?
Kunnassa oli ollut suuren koulun sisäilman tiimoilta tilanne päällä vuosia.
Vanhemmat ja omastakin terveydestään huolestuneet opettajat vaihtoivat somen keskusteluryhmissä kymmeniä viestejä päivittäin. Jo useita opettajia ja perheitä oli muuttanut pois kunnasta, ja osaavaa henkilökuntaa oli vaikea saada kunnan maineen kiirittyä mediassa.
Vanhemmat vaativat kiivaasti apua lapsille, jotka eivät oireiden vuoksi joko voineet olla koulussa lainkaan tai olivat jatkuvasti paljon poissa. Vanhempien mukaan noin 30 perhettä kipuili koulunkäynnistä suoriutumisen kanssa.
Kunnan hyvinvointijohtajan mielestä vain muutamalle oppilaalle oli ollut hankalaa löytää koulunkäynnin ratkaisuja ja heidänkin tilanteensa oli “työn alla”. Hyvinvointijohtaja painotti, että asia oli hoidettu: rakennuksia oli korjattu, kunnassa oli monialaiset sisäilmatyöryhmät, joissa vanhemmillakin oli edustus, ja “tilaratkaisuja” oli tehty.
Sen sijaan kouluterveys, ympäristöterveys ja koulun henkilökunta olisivat halunneet, että tilannetta olisi kartoitettu tarkemmin ja etsitty keinoja, joilla lapset eivät jäisi vaille opetusta ja tukea.
Kunnanjohtaja luotti hyvinvointijohtajan tilannekuvaan ja osaamiseen.
Kuntaan tuli eläkkeelle jäämisen vuoksi uusi hyvinvointijohtaja, joka alkoi toimeen astuttuaan saada vanhemmilta runsaasti yhteydenottoja.
Hän alkoi miettiä, miksi käytännön tason asioista tulee näin isossa määrin yhteydenottoja korkealle toimialajohtoon. Miksi yhteydenottoihin ei vastata siellä, missä niihin kuuluu vastata? Entä miksi hallinnon ja vanhempien tarjoamat tilannekuvat poikkeavat toisistaan?
Niinpä hän teki soittokierroksen eri toimialajohtajille ja rehtoreille ja tapasi vanhempaintoimikunnan edustajia.
Hän päätteli, että tarvitaan rakentavaa eri toimijoiden välistä keskustelua ja yhteinen tilannekuva. Hän päätti järjestää sisäilmaillan.
Näin yhteisen tilannekuvan muodostaminen mahdollistui. Ilta oli onnistunut ja asiassa päästiin eteenpäin. Parasta oli, että jokainen sai kertoa omasta näkökulmastaan, miten ongelma näyttäytyy omalla työpöydällä. Illassa kuultiin myös päättäjien näkemyksiä tilanteesta. Muodostuneen tilannekuvan perusteella kunnassa päätettiin järjestää työpajojen sarja, joissa esiin nousseisiin ongelmiin pureudutaan syvemmin. Mukaan päätettiin kutsua myös vanhemmat.
Rakentavan keskustelutilaisuuden järjestäminen haastavassa tilanteessa – Huomioi nämä
Ennen tilaisuutta
- Muotoile tilaisuudelle selkeä ja rajattu tavoite, joka sinun on helppo kirjoittaa auki myös kutsuun. Miksi tilaisuus järjestetään ja mihin sillä pyritään? Mitä tilaisuudesta toivotaan seuraavan? Millaista työskentelyä on luvassa?
- Mieti, millaisen tunnelman haluat rakentaa tilaisuuteen. Miten tilajärjestelyt, puhujavalinnat, asioiden esitystapa ja järjestys jne vaikuttavat tunnelmaan? Millaisilla ratkaisuilla voit vahvistaa avoimuutta, luottamusta ja osallistujien tunnetta kuulluksi tulemisesta?
- Huomioi puhujavalinnoissa aiheeseen liittyvät aiemmat roolitukset ja jännitteet. Kenen on hyvä olla äänessä ja millaisissa rooleissa? Hyödynnä tarvittaessa ulkopuolista fasilitaattoria tai sopivaa, neutraalia henkilöä kunnan organisaatiosta esimerkiksi keskustelun luotsaajana.
- Laadi kutsu huolellisesti ja jakele sen hyvissä ajoin kaikille olennaisille ihmisille.
- Valmistele puheenvuorot ja työskentely huolella. Tutustu osallistujien huolenaiheisiin, pyri asettumaan heidän asemaansa ja ennakoi todennäköiset kysymykset ja tiedontarpeet.
Tilaisuuden kuluessa
- Satsaa hyvään aloitukseen! Kertaa tilaisuuden tavoitteet, etenemistapa, keitä on paikalla ja miksi.
- Tuo esiin, että tilanne on kaikkien osapuolten kannalta vaikea ja siihen liittyy monenlaisia tunteita ja kuormitustekijöitä. Kommunikoi muutoshalu selkeästi. Kerro, että nyt tavoitteena on etsiä yhdessä keinoja päästä eteenpäin.
- Määrittele keskustelulle pelisäännöt ja korosta hyvän, muita osallistujia arvostavan vuorovaikutuksen merkitystä. Voit hyödyntää esimerkiksi Erätauko-menetelmän oppeja.
- Kerro tilaisuuden lopussa selkeästi, mitä prosessissa seuraavaksi tapahtuu – tai kokoa yhteen yhdessä sovitut etenemisaskeleet.
Tilaisuuden jälkeen
- Kiitä mukana olleita osallistumisesta!
- Huolehdi siitä, että tilaisuudessa esiin tulleisiin huoliin vastataan ja sovituista etenemisaskeleista pidetään kiinni.
MITÄ MIELTÄ OLET SISÄLLÖSTÄ? Voit valita useita vaihtoehtoja.