Laki on lapsen puolella

Tälle sivulle on koottu tietoa laeista, jotka säätelevät kouluja, sisäilmaa, lapsen oikeutta opetukseen ja kuntalaisten oikeutta osallisuuteen heitä koskevissa asioissa.

Lapsella on lain turvaama oikeus terveelliseen ja turvalliseen opiskeluympäristöön. Hänellä on myös oikeus saada tarvitsemaansa tukea. Perusopetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.

Kuntien ja hyvinvointialueiden asukkailla on myös oikeus osallistua ja vaikuttaa alueensa päätöksentekoon ja palveluihin (asukasosallisuus), oikeus vaikuttaa ja osallistua alueensa palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin (asiakasosallisuus) ja oikeus tulla kuulluksi ja osallistua oman palvelunsa järjestämisessä yhteistyössä ammattihenkilöstön kanssa (asiakkaan osallisuus).

Näitä lapsen ja vanhemman oikeuksia kuvataan useissa eri säädöksissä ja sopimuksissa, joista tässä esitellään muutamia.

Laki velvoittaa lapsen edun huomioimiseen. Lapsella on oikeus tarvitsemaansa tukeen ja turvalliseen oppimisympäristöön. Kun sisäilmaongelmat haittaavat lapsen osallistumista opetukseen, on ratkaisuja etsittävä lapsen ja perheen tarpeista käsin, yhteistyössä heidän kanssaan.

Lapsen etu ja yhdenvertaisuus

Perusopetuslaki korostaa lapsen edun ensisijaisuutta: Perusopetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.

Lapsen etua korostaa myös YK:n Lapsen oikeuksien sopimus, johon Suomi on sitoutunut ja joka velvoittaa myös opetuksen järjestäjiä. Sen mukaan lasta koskevien päätösten perusteluista tulee käydä ilmi, että lapsen etu on otettu huomioon ja mitä on pidetty lapsen etuna ja kuinka lapsen etua on punnittu suhteessa muihin seikkoihin. Lapsella on oikeus ilmaista näkemyksensä lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden ja saada ne huomioon otetuiksi. Jos tilanteessa voidaan päätyä useampaan kuin yhteen ratkaisuun, tulee valita tulkinta, joka palvelee tehokkaimmin lapsen etua.

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaiset oikeudet on turvattava kaikille lapsille ilman minkäänlaista syrjintää, lapsen etu arvioiden ja etusijalle asettaen sekä turvaten lapsen oikeus elämään, kehitykseen ja osallisuuteen. Lapsella on myös oikeus syrjimättömyyteen ja tasa-arvoon.

Suomi on myös sitoutunut inklusiivisuuteen, jonka toteutumisessa keskeisiä ovat kaikkien oppilaiden osallisuutta koskevat opetusjärjestelyt. Inkluusiolla viitataan koulutusympäristöön, joka mukauttaa suunnittelun ja rakenteet, opetusmenetelmät ja toimintakulttuurin niin, että ne ovat kaikkien oppilaiden saatavilla ilman syrjintää. Inkluusio perustuu yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja esteettömyyden arvoille. Inkluusio ei perustu lääketieteelliseen diagnoosiin, vaan lapsen tarpeisiin.

Inkluusiolle on vahva lakiperusta:

• Perustuslaki, jossa sanotaan, että kaikkia lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti. Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluu yhdenvertaisuus, mihin sisältyy myös ajatus positiivisesta erityiskohtelusta (kohtuullisista mukautuksista).
• Salamancan julistus (1994).
• Lasten oikeuksien sopimus.
• YK:n Vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimus, jossa tuodaan esiin oikeus inklusiiviseen koulutukseen.
• Vammaispalvelulaki velvoittaa huolehtimaan siitä, että yleiset palvelut soveltuvat myös vammaisille henkilölle.
• Myös yhdenvertaisuuslaki velvoittaa, että ketään ei saa syrjiä esimerkiksi terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Opetusjärjestelyt, opiskeluhuolto ja osallisuus

Varhaiskasvatuslaki, perusopetuslaki, lukiolaki ja laki ammatillisesta koulutuksesta turvaavat oikeutta turvalliseen opiskeluympäristöön.

Perusopetuslain mukaan erityisiä opetusjärjestelyjä voidaan toteuttaa, jos se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä.

Lastensuojelulaki ja sosiaalihuoltolaki turvaavat lapsen oikeuden turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki säätää yhteisöllisestä opiskeluhuollosta ja yksilökohtaisesta opiskeluhuollosta. Opiskeluhuollon toimijoiden tehtävänä on edistää muun muassa oppilaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä kouluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä.

Terveydenhuoltolaissa kuvataan hyvinvointialueiden ja kouluterveydenhuollon tehtäviä, joihin kuuluu esimerkiksi kouluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen, oppilaiden erityisen tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja toimiminen yhteistyössä muiden opiskeluhuollon toimijoiden kanssa.

Asukas ja asiakasosallisuudesta sekä potilaiden oikeudesta osallistumiseen säädetään useissa laeissa, kuten perustuslaissa, kuntalaissa, laissa hyvinvointialueista, lastensuojelulaissa, sosiaalihuoltolaissa, laissa potilaan asemasta ja oikeuksista sekä laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista.

Terveellinen koulu

Terveydensuojelulaki ja asumisterveysasetus koskevat myös kouluja ja päiväkoteja. Ne velvoittavat kuntia huolehtimaan kiinteistöjensä sisäilmastoista niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa. Terveydensuojelulaki velvoittaa sekä väestön että yksilön terveyden suojelemiseen.

Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa tilanhaltijaa terveyshaitan poistamiseen. Syy-yhteyden osoittamista ei tähän tarvita, sitä edellytetään vain ammattitautitapauksissa.

Oppilaitosten säännöllisestä tarkastamisesta säädetään terveydenhuoltolaissa ja valtioneuvoston asetuksessa neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta.

Oppilaitosten terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastus tulee tehdä kolmen vuoden välein. Tarkastus tehdään yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu- tai opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken.

Vanhempien osallisuuden tarkastukseen takaa vanhempien edustuspaikka yhteisöllisessä opiskeluhuollossa. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain.

Huolehdimme lapsista yhdessä

Työsuojelulainsäädäntö turvaa kouluissa työskentelevien aikuisten oikeuksia terveelliseen työympäristöön. Lapsilla vastaavaa lakia ei ole, vaan lasten oikeus terveelliseen oppimisympäristöön toteutetaan useiden edellä mainittujen lakien velvoittamana. Lasten “työsuojeluvaltuutettuja” ovatkin koululääkärit, terveydenhoitajat, vanhempainyhdistykset ja koko kouluyhteisö.

Kaikkien koulussa oppilaiden kanssa työskentelevien sekä opiskeluhuoltopalvelujen työntekijöiden on tehtävissään edistettävä oppilaiden ja kouluyhteisön hyvinvointia sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Koulun henkilökunnalla on ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista. Kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävänä on tarjota tähän edellytykset ja huolehtia opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta.